Korkea-arvoinen ukrainalainen evp-upseeri kertoo, kuinka Ukrainan asevoimat muutti taktiikkaansa Kurskin-operaatiossa ja mitä sillä tavoitellaan.
Hänen mukaansa yli viikko sitten alkanut Ukrainan hyökkäys Venäjän Kurskin alueelle on huolellisesti suunniteltu operaatio, johon osallistuu yli 10 000 ukrainalaista sotilasta. Operaatio perustuu suurelta osin Ukrainan viime kesän epäonnistuneesta vastahyökkäyksestä saamiin kokemuksiin.
– Vuonna 2023 epäonnistuneen vastahyökkäyksen, aseavun viivästymisen ja miesvoiman mobilisointiin liittyvien haasteiden jälkeen Ukraina menetti strategiset ja operatiiviset aloitteet, nimettömänä esiintyvä evp-upseeri sanoo Warzone-sivustolle.
– Käynnissä oleva ja onnistunut hyökkäys Kurskiin kasvattaa Ukrainan joukkojen taistelutahtoa ja toivottavasti auttaa kumppaneilta saadun lisäavun turvin saamaan takaisin nämä strategiset, operatiiviset ja taktiset aloitteet.
Ukrainan johto tarjosi vasta maanantaina operatiivisia yksityiskohtia hyökkäyksestä. Presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi, että ukrainalaisjoukot hallitsivat lähes 1 000 neliökilometrin kokoista aluetta Kurskissa. Operaatiosta ei haluttu jakaa tietoa aikaisemmin, koska yllätysmomentti haluttiin säilyttää.
– Tämän operaation salainen suunnittelu- ja toteutustapa osoittaa, että ukrainalaiset ottivat opikseen (viime kesän) epäonnistuneesta vastahyökkäyksestä – liittyen erityisesti strategiseen viestintään, upseeri kertoo.
Yksi suurista epäonnistumisista viime kesänä oli vastahyökkäyksen viivästyminen, sitä edeltäneet asiaa koskevat lausunnot sekä kuukausia jatkunut spekulaatio sen ajankohdasta. Tämän seurauksena Venäjä tiesi millä suunnalla Ukraina etenisi, ja venäläisillä oli runsaasti aikaa vahvistaa linnoitteitaan Zaporižžjan alueella.
– Ukraina otti opikseen myös siinä, että se omaksui epäsymmetrisen lähestymistavan ja osoitti kykenevänsä tekemään sen oikein tällä kertaa. Länsimaiden johtajat nostivat tämän ongelman esille jatkuvasti, upseeri sanoo.
Toisin kuin viime kesän pyrkimykset katkaista Venäjän niin sanottu maasilta Krimin niemimaalle, tämä operaatio suunniteltiin pienemmillä joukoilla ja logistiikkavaatimuksilla.
– Ajatuksena oli soveltaa vaikutusperusteista lähestymistapaa operaatioiden suunnitteluun ja toteuttamiseen tutkimalla vihollisen haavoittuvuuksia ja hyödyntämällä omia rajallisia resurssejamme ja kykyjämme, upseeri kertoo.
Neljä tavoitetta
Hänen mukaansa Kurskin hyökkäyksellä on neljä keskeistä tavoitetta.
Ensimmäisenä tavoitteena on vähentää venäläisten kohdistamaa taistelupainetta Ukrainan joukkoja kohtaan ja häiritä Venäjän hyökkäyksen operatiivista tempoa Itä- ja Etelä-Ukrainassa.
Toisena tavoitteena on luoda paremmat neuvotteluolosuhteet, kun sen aika koittaa. Ukraina valtaa maa-alueita vaihtaakseen niitä Venäjän väliaikaisesti miehittämiin Ukrainan alueisiin.
Kolmantena tavoitteena on osoittaa Venäjän strateginen ja toiminnallinen haavoittuvuus turvallisuuden ja puolustuksen saralla – varusmiehistä koostuvien joukkojen alhainen taisteluvalmius, valtavat ongelmat rajaturvallisuudessa ja tehoton valtion- ja sodanjohto.
Neljäntenä tavoitteena on horjuttaa Venäjää luomalla poliittista ja taloudellista epävakautta. Sisäisesti siirtymään joutuneiden ihmisten suuri määrä voi auttaa tavallisia venäläisiä ymmärtämään ongelmiensa painopisteen.
Upseerin mukaan Kurskin alueella on tällä hetkellä yli 10 000 ukrainalaista sotilasta. He toimivat Venäjällä rotaation puitteissa riippuen muualla vallitsevasta turvallisuustilanteesta.
– Joukkomme ovat jatkuvassa liikkeessä Kurskiin ja takaisin määriteltyjen tehtävien perusteella.
Hän toteaa, että kyse ei ole iskusta, vaan hyvin suunnitellusta ja koordinoidusta operaatiosta.
Ukraina on kuitenkin sitonut suuren määrän resursseja Venäjälle. Siksi useat Ukrainan kaupungit, kuten Toretsk ja Pokrovsk Donetskin alueella, ovat vaarassa joutua vallatuiksi.
– Hyökkäys Venäjälle käynnistettiin tietäen, millaisia haasteita Ukraina kohtaa puolustaessaan omaa maataan erityisesti idässä.
Vaikka hyökkäyksen tarkoituksena saattoi olla Venäjän paineen lievittäminen Ukrainassa, tämän osalta ei ole toistaiseksi nähty merkittäviä tuloksia.
