Venäjä näyttää saksalaisen meriupseerin, komentaja Helge Adriansin mukaan kehittävän kykyä iskeä Itämeren alueella sijaitseviin kohteisiin Laatokalta käsin. Laatokalle on hänen mukaansa sijoitettu risteilyohjuksin aseistettuja Venäjän laivaston korvetteja vuodesta 2023 lähtien.
Frankfurter Allgemeine Zeitung -lehden julkaisemassa artikkelissa Adrians muistuttaa Laatokan olevan Euroopan suurin järvi, joka sijaitsee vain 40 kilometrin päässä Suomen rajasta ja alle tunnin ajomatkan päässä Pietarista.
Laatokan päädyttyä vuonna 1944 kokonaan Neuvostoliiton hallintaan sen ympäristössä alettiin hänen mukaansa pian toteuttaa puna-armeijan salaisia radioaktiivisiin aineisiin ja vedenalaisten järjestelmien testaukseen liittyviä kehityshankkeita. Osa silloisista laitoksista on tiettävästi edelleen venäläisten puolustusalan yritysten käytössä.
Nyt Venäjä näyttää käyttävän Laatokkaa Itämeren laivastonsa tukialueena, Saksan turvallisuusinstituutissa Berliinissä palveleva Adrians toteaa. Korvetteja on ollut sijoitettuna järvelle ainakin syksyllä 2023 ja 2024.
– Huomionarvoista on, että kyse on ollut kahden modernin alusluokan aluksista, joita voidaan siirtää jokien, kuten Volgan, kautta ja jotka voidaan aseistaa myös risteilyohjuksin, hän sanoo.
Syyrian ja Ukrainan sotatoimissa Venäjä on hänen mukaansa käyttänyt molempien korvettiluokkien aluksia Kaspianmereltä, itäiseltä Välimereltä ja Mustaltamereltä toteutettuihin risteilyohjusiskuihin, jotka on kohdistettu muun muassa kriittiseen infrastruktuuriin.
– Toiminta Laatokalla on ollut samankaltaista kuin kyseisillä merialueilla. Aiempien tapahtumien perusteella vaikuttaakin siltä, että Venäjä valmistautuu hyökkäämään Itämeren alueen kohteisiin Laatokalta käsin. Ensimmäisenä vuonna korvetit toteuttivat järvellä vain tiedustelupurjehduksia, mutta seuraavana niiden kerrotaan simuloineen ohjuslaukaisuja, hän toteaa.
Venäjän merivoimien toimet Laatokalla saattavat hänen mukaansa liittyä Ruotsin ja etenkin Suomen sotilaalliseen liittoutumiseen.
– Venäjällä ei ole tällä hetkellä riittävästi maajoukkoja Suomen vastaisella rajalla. Voimakkaiden, vaikeasti havaittavien sota-alusten sijoittaminen lähettää uhkaavan viestin, ainakin väliaikaisesti, hän sanoo.
– Laatokan sotilaallisessa hyödyntämisessä on kuitenkin myös heikkoutensa. Järvi on yleensä marraskuusta toukokuuhun jäässä. Lisäksi joidenkin korvettien kiinnityspaikkojen rakenteellinen kunto arvioidaan heikoksi. Alusten läsnäolo järvellä ei muuta alueen geostrategista tilannetta, mutta sitä voidaan pitää merkkinä meneillään olevasta muutoksesta, hän toteaa.
