Suljetuin ovin pidetty tilaisuus oli osa valmistautumista hallituksen maaliskuun kehysriiheen. Valtiontalouden menojen sopeuttaminen tuloihin tarkoittaa veronkorotuksia ja menoleikkauksia 50 – 50-periaatteella. Tässä tapauksessa siis ei yhtään tai 750 miljoonan euron veronkotukset ja samansuuruiset menosäästöt.
Urpilainen sanoo tiedotteessaan olevansa tyytyväinen foorumissa käymäänsä keskusteluun kutsumiensa talousasiantuntijoiden kanssa.
– Mielipiteissä on toki aina kirjoa, mutta monesta perusasiasta oltiin samoilla linjoilla. Kattavasti tuotiin esiin näkemys, että vaikka (valtion) velkasuhdetavoite sinänsä on tärkeä, finanssipolitiikan koko sopeuttamispainetta ei olisi järkevää kohdistaa ensi vuodelle, hän sanoo tiedotteessaan.
Urpilaisen mukaan hallinnon ulkopuoliset talousasiantuntijat jakoivat hänen huolensa kotimaisen kysynnän ylläpitämisestä.
– Valtaosa asiantuntijoista oli huolissaan siitä, että merkittävä lisäsopeutus vuodelle 2015 osoittautuisi riskialttiiksi kotimarkkinoiden ja talouskasvun kannalta. Sopeutustoimien jaksottamisen vastinparina pidettiin kunnianhimoisen rakenneohjelman läpivientiä.
Tiedotteen mukaan asiantuntija-arviot sopeutustoimien tarkasta aikataulusta ja mittakaavasta vaihtelivat. Osallistujilta etukäteen saaduissa kirjallisissa ehdotuksissa lisäsopeutuksen tarve ensi vuodelle oli 0 – 1,5 miljardin euron haarukassa.
Valtiovarainministeriön mukaan valtiotalouden sopeutustarve on runsaat kolme miljardia euroa jo päätettyjen noin 5 miljardin euron veronkorotusten ja menosäätöjen lisäksi.
– Saimme tukea sille käsitykselle, että keskeinen tekijä Suomen talouspolitiikan uskottavuudessa on pitkän ajan velkakestävyyden parantaminen sekä talouden kasvuedellytyksistä huolehtiminen. Tätä taustaa vasten pidän entistäkin tärkeämpänä, että hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa jatketaan määrätietoisesti, Urpilainen sanoi.
Säätytalossa pidettyyn tilaisuuteen osallistui Urpilaisen ja valtionvarainministeriön virkamiesjohdon lisäksi Pasi Holm (Pellervon taloustutkimus), Ari Hyytinen (Jyväskylän yliopisto), Seija Ilmakunnas (Palkansaajien tutkimuslaitos), Markus Jäntti (Tukholman yliopisto), Sixten Korkman (Aalto yliopisto), Erkki Liikanen (Suomen Pankki), Petri Malinen (Suomen Yrittäjät), Jussi Mustonen (Elinkeinoelämän keskusliitto), Olli Koski (SAK), Jukka Pirttilä (Tampereen yliopisto), Matti Pohjola (Aalto yliopisto), Roope Uusitalo (Hecer), Juhana Vartiainen (Valtion taloudellinen tutkimuskeskus), Vesa Vihriälä (Elinkeinoelämän tutkimuslaitos) ja Johnny Åkerholm (Valtioneuvoston kanslia).
Hallitus käsittelee vuosien 2015 – 2018 menokehystä maalikuun lopussa. Ministeriöiden ja VM:n väliset neuvottelut käydään helmikuun viimeisellä viikolla. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimenpiteitä tarkennetaan kehysprosessin yhteydessä.
