Viimeisen 20 vuoden aikana Kiina on toimittanut aseita ja sotilaskalustoa 40 maahan ja ottanut samalla paikan yhtenä johtavista tekijöistä puolustussektorin maailmanmarkkinoilla. Kiinan aseviennin rajoittaminen on Yhdysvaltojen ja erityisesti sen nykyisen hallinnon intressissä, mutta kysymys kuuluu: miten?
Washington Instituten tutkijan Grant Rumleyn mukaan Venäjän aseman kaventuminen maailman asemarkkinoilla on vahvistanut Kiinan asemaa samalla, kun Peking on pyrkinyt järjestelmällisesti laajentamaan asevientinsä maantieteellistä kattavuutta.
Vuonna 2019 Yhdysvaltain puolustusministeriö tunnusti Kiinan olleen nopeimmin kasvanut aseviejä edellisen 15 vuoden aikana, minkä Rumley toteaa todistavan Pekingin toiminnan järjestelmällisestä luonteesta. Kiinan sinnikkyyttä kuvastaa, että se pystyi myymään Serbialle – Venäjän asejärjestelmien perinteiselle ostajalle – oman kopionsa S-300-ilmatorjuntaohjusjärjestelmästä ja että viime vuonna Saudi-Arabian 2024 World Defense Show’ssa siltä oli mukana peräti 40 puolustusalan yhtiötä esittelemässä tuotteitaan.
Kiina on toiminut nokkelana aseiden markkinoijana pyrkien valtaamaan Lähi-idässä markkinarakoja, jotka kuuluivat aiemmin Yhdysvalloille. Kiinan tarjoamiin etuihin kuuluvat viimeisin teknologia ja edulliset maksuehdot ilman poliittisia rajoituksia, joita länsi useimmiten asettaa.
Ilmeisin esimerkki on Jordanian Yhdysvalloille vuonna 2015 lähettämä pyyntö ostaa miehittämättömiä General Atomics MQ-1 Predator -tiedustelu- ja rynnäkkölennokkeja suojaamaan rajojaan ISIS:in asemiehiltä. Yhdysvallat kieltäytyi, mutta Kiina ystävällisesti myi Jordanialle CASC CH-4 Rainbow -lennokkejaan, joka näyttää lähes identtiseltä General Atomics MQ-9 Reaperin kanssa. Sen jälkeen Kiina käytännössä valtasi Lähi-idän markkinat tiedustelu- ja rynnäkkölennokkien osalta.
Yhdysvallat on kuitenkin tehnyt varsin vähän konkreettisia toimenpiteitä huonontaakseen Kiinan asemia aseviejänä. Donald Trumpin ensimmäinen hallinto ja Joe Bidenin hallinto antoivat kumpikin asetuksen, joissa amerikkalaisilta yrityksiltä kiellettiin kaupankäynti kiinalaisten puolustusalan yhtiöiden kanssa. Toimilla ei kuitenkaan ollut toivottua vaikutusta.
Jos Yhdysvaltojen puolustusteollisuus ei pysty tai saa vastata kysyntään, Yhdysvaltain hallinnon olisi mahdollista tehdä yhteistyötä Euroopan liittolaisten kanssa. Esimerkiksi Ranska on kiinnostunut työntämään Kiinan ulos Afrikan asemarkkinoilta, jotka se valtasi Venäjältä. Ajatus Yhdysvaltojen yhteistyöstä Euroopan kanssa on tällä hetkellä kuitenkin täysin teoreettista, koska nykyinen hallinto vastustaa myös läntisiä liittolaisiaan Kiinan lisäksi.
