Uutuuskirjan mukaan Ukrainalla oli jo vuonna 2022 uskalias suunnitelma massiivisesta vastahyökkäyksestä maan eteläosissa. Puolustajan tärkein tukija Yhdysvallat piti Ukrainan asevoimien komentaja Valeri Zaluzhnyin suunnitelmaa kuitenkin aivan liian riskialttiina eikä sitä suostuttu kannattamaan.
Näin väitetään sotaa alusta alkaen tiiviisti paikan päältä seuranneen Wall Street Journalin ulkomaantoimittaja Jaroslav Trofimovin kirjassa Our Enemies Will Vanish. Asiasta uutisoi tässä Business Insider.
Kenraali Zaluzhnyin kaavailema hyökkäyksen menestymisestä ei toki ollut takeita. Varmaa on ainoastaan, että se olisi mullistanut sodan suuntaan tai toiseen. Ajatuksena oli iskeä kiila läpi Zaporizzjan alueen, edetä kohti Asovanmerta ja katkaista lopulta Venäjän maatie miehitetylle Krimille. Venäjä ei ollut vielä tuolloin ehtinyt rakentaa laajoja miinakenttiä ja linnoitteita rintamalle.
Zaluzhnyin ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin kerrotaan ajaneen suunnitelmaa länsimaiden kanssa käydyissä keskusteluissa.
Hyökkäys olisi ollut uhkapeliä. Mikäli Ukrainan kiila olisi jäänyt liian kapeaksi, olisi riski venäläisten hyökkäyksistä ukrainalaisjoukkojen sivustoihin ollut valtava. Kirjan mukaan suunnitelma olisi onnistuessaan antanut Ukrainalle kuitenkin mahdollisuuden hyödyntää Venäjän Kiovassa ja muualla kokemia tappioita ja ”riistää Moskovalta sen suurimman voiton sodassa”.
Ukrainalaiset eivät vaatineet länneltä paljoa.
Valeri Zaluzhnyin kerrotaan arvioineen, että joukot tarvitsisivat vain 90 uutta haupitsia ja riittävästi ammuksia.
Ukrainalaiset eivät kuitenkaan olleet vielä tuolloin osoittaneet kykenevänsä menestyksekkäisiin hyökkäyksiin, ja amerikkalaisviranomaisten kerrotaan suhtautuneen kaavailuihin varauksin.
Suurhyökkäyksen epäonnistumista pidettiin todennäköisenä ja sen seurauksia mahdollisesti katastrofaalisina, kirjassa todetaan. Ukrainan joukkojen murtuminen olisi amerikkalaisarvioiden mukaan voinut avata Moskovalle mahdollisuuden valloittaa loputkin Zaporizzjasta ja sitten Dnipro.
Yhdysvaltain kerrotaan painostaneen Ukrainaa keskittymään ennemmin Hersoniin. Vaihtoehtoa pidettiin turvallisempana. Venäjä oli valloittanut kaupungin heti sodan alussa. Ukraina iski Hersoniin menestyksellä ja valtasi sen takaisin marraskuussa 2022. Isku oli Kremlille nolo tappio. Moskova oli liittänyt Hersonin alueen paperilla laittomasti Venäjään syyskuun lopussa. Ukrainan onnistuneen hyökkäyksen myötä alueen pääkaupunki siirtyi kuitenkin takaisin puolustajan haltuun.
– Suosittelimme, että he ottaisivat ennemmin Hersonin siksi, koska heillä ei ollut koulutettua väkeä tai varusteita etelään lähtemiseen. Ajattelimme, että jos he haukkaisivat etelässä liian ison palan, voisi siitä seurata joukkojen murtuminen, korkea amerikkalainen puolustusviranomainen kertoo kirjassa.
Valeri Zaluzhnyi oli eri mieltä. Hänen mukaansa Ukrainan olisi pitänyt hyökätä ”siellä, missä hyökkäys kuuluu tehdä eikä siellä, missä hyökkäys voidaan tehdä”.
Valtaosasta silloista aseapua vastanneiden amerikkalaisten kantaa ei kuitenkaan voitu haastaa.
Ukraina yritti lopulta vastahyökkäystä myös Zaporizzjassa. Hyökkäys tehtiin kuitenkin vasta syksyllä 2023 eli vuotta myöhemmin kuin Zaluzhnyi oli alun perin suunnitellut. Vaikka Ukraina läpäisikin Venäjän linjoja, kilpistyi eteneminen silti kerroksittain rakennettuihin raskaisiin puolustuslinnoitteisiin ja miinakenttiin.
Jälkikäteen on mahdotonta sanoa, mitä Ukrainan uskaliaasta yrityksestä olisi seurannut. Toteutumatta jäänyttä syksyn 2022 suurhyökkäystä kuvataan kuitenkin jälleen erääksi esimerkiksi siitä, miten varovaisesti Ukrainan läntiset tukijat ovat suhtautuneet riskien ottamiseen rintamalla ja tehokkaiden aseiden toimittamiseen.
– Olen samaa mieltä siitä kritiikistä, että Washington on ollut liian varovainen sen suhteen, mitä Ukrainan avustaminen menestykseen taistelukentällä vaatii, ISW-ajatushautomon sotilasasiantuntija George Barros arvioi Business Insiderille.
Barrosin mukaan hidastelu aseavun kanssa on estänyt Ukrainaa käyttämästä tärkeitä tilaisuuksia läpi sodan.