Ranska kutsui EU-maiden ulkoministerit hätäkokoukseen Euroopan isot maat Saksa, Puola, Ranska, Iso-Britannia, Espanja ja Italia. Baltiaa ja Pohjoismaita kokouksessa edusti Tanska. Paikalla oli myös Naton pääsihteeri Mark Rutte, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja António Costa ja EU:n ulkopoliittinen edustaja Kaja Kallas.
Minihuippukokouksen tarkoituksena oli löytää Euroopan yhteinen linja. Mitä kokoukselta odotettiin?
– Jonkinlaista kollektiivista yhteisymmärrystä siitä, missä nyt mennään. Se, että saammeko konkreettisia vastauksia Yhdysvaltain esittämiin kysymyksiin on varsin epäselvää. Eurooppa tarvitsee laajemminkin selkeät suuntaviivat siitä, missä mennään, sanoo Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg Verkkouutisten haastattelussa.
Forsberg kritisoi sitä, että Eurooppa on huonosti valmistautunut tilanteeseen. Presidentti Donald Trumpin toive nopeasta rauhasta ei ole tullut tai sen ei ainakaan olisi pitänyt tulla Euroopan maille yllätyksenä.
Forsberg ei ole huolissaan siitä, ettei Suomi ollut mukana kokouksessa.
– Uskon, että Suomen kanta siitä, että Ukrainaa pitäisi pystyä tukemaan mahdollisimman paljon välittyy kokouksessa. Pohjoismaista on tärkeää, että Yhdysvallat pystytään pitämään mukana kelkassa ja suhtaudumme Yhdysvaltoihin rakentavasti, vaikka tiedostammekin suhteen ongelmat, hän sanoo.
Euroopassa oltiin viikonloppuna huolissaan siitä, ettei EU:ta ole kutsuttu neuvottelupöytään keskustelemaan rauhasta. Forsberg painottaa, että Euroopan roolia tärkeämpää on, että Ukraina on neuvottelupöydässä.
– Yhdysvallat ja Venäjä eivät pysty kuitenkaan yksin neuvottelemaan minkäänlaista tulitaukoa tai rauhaa. Ne voivat kyllä asettaa tietynlaisia reunaehtoja koko prosessille.
Millainen rauha Ukrainaan voitaisiin saada?
Politiikan superviikko ja Münchenin turvallisuuskonferenssi heitti kysymysmerkkejä rauhanprosessin ylle.
– Optimistisin skenaario olisi, että Venäjäkin haluaisi rauhaa. Se tarkoittaisi, että Venäjä suostuisi jonkinlaiseen kompromissiin aluevaatimustensa osalta, Forsberg sanoo.
– Pahin mahdollinen vaihtoehto olisi se, että Venäjä ei tulisi lainkaan vastaan ja mahdollinen rauha uhkaisi koko itsenäisen Ukrainan olemassaoloa. Suomen kannalta tietysti vieläkin pahempaa on, jos samalla koko Naton uskottavuus puolustusliittona rapautuu.
Varsinainen lopputulos tulee olemaan pessimistisimmän ja optimistisimman mahdollisuuden välissä. Tilanteessa on vielä paljon muuttujia.
Tuomas Forsbergin mukaan on selvää, että vaikka Ukrainaan saataisiin huono tulitauko niin se tulee sitomaan Venäjän kädet vielä pitkäksi aikaa.
– Suomen kannalta lohdullista on se, että Venäjän kädet tulevat olemaan sidotut vielä pitkäksi aikaa Ukrainassa.
Pitkä aikaväli tarkoittaa perinteisesti kymmentä vuotta. Se voi tarkoittaa myös henkilövaihdoksia Venäjän johdossa. Sota Ukrainassa on vahvasti henkilöitynyt Vladimir Putiniin. Putinin vallan loppuminen tarkoittaisi uutta tilannetta myös Ukrainan kannalta.
– Silloin voisi olla halukkuutta ihan erilaisiin neuvotteluihin ja myönnytyksiin. Tällä hetkellä kaikki henkilöityy niin vahvasti Putiniin, että hänen sivuun siirtymisensä tarkoittaisi aivan uudenlaisia neuvotteluja myös Venäjän sisällä.
