Yhdysvaltojen valtiovarainministeriö ilmoitti tällä viikolla vähintään kaksinkertaistavansa pitkien valtionvelkakirjojen takaisinostot samaan aikaan, kun 30 vuoden velkakirjain korko on noussut korkeimmilleen lähes kahteen vuosikymmeneen.
Takaisinostolla valtio ostaa markkinoilta aiemmin liikkeelle laskemiaan velkakirjoja, mikä lisää niiden kysyntää ja yleensä laskee niiden korkotuottoa.
– Pitkien korkojen nousua pyritään hillitsemään, sanoo Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Sanna Kurronen Verkkouutisille.
Kurrosen mukaan korkeat pitkät korot näkyvät erityiset voimakkaasti Yhdysvaltain asuntomarkkinoilla. Monet kotitaloudet ovat lukinneet lainansa noin kolmen prosentin korkoon, kun uudet lainat liikkuvat jopa seitsemässä prosentissa.
– Taustalla on monta tekijää, joiden takia pitkät korot ovat nousseet, Kurronen sanoo.
Hänen mukaansa pitkät korot ovat nousseet ennen kaikkea Yhdysvaltain kasvavan velkaantumisen, sitkeän inflaation ja markkinoiden kasvaneen rahoituskysynnän vuoksi, mutta nousua vauhdittavat myös epävarmuus keskuspankin tulevasta rahapolitiikasta ja geopoliittinen epävarmuus.
– Iranin tilanteen pitkittyminen ja siitä aiheutuvat inflaatiopaineet on ehdottomasti yksi tekijä, joka tilanteeseen vaikuttaa, Kurronen sanoo.
Velkaantuminen alkaa maksaa
Yhdysvaltojen julkinen talous on velkaantunut pitkään, ja pitkään vaikutti siltä, että Yhdysvaltoihin ei koske normaalin markkinatalouden pelisäännöt.
Yhdysvaltain 30-vuotisen valtionvelan korko nousi elokuussa korkeimmilleen sitten vuoden 2007. Yhdysvalloilla on velkaa lähes 40 biljoonaa dollaria.
– Yhdysvallat ei ole täysin suojassa markkinakurilta. Noin 14 prosenttia liittovaltion menoista kuluu korkomenoihin, Kurronen sanoo.
Vielä muutama vuosi sitten moni ekonomisti arvioi, että dollarin asema reservivaluuttana suojaa Yhdysvaltoja markkinoiden kurinpidolta.
– Viime aikojen kehitys viittaa siihen, että suoja ei ole täydellinen.
Kurrosen mukaan korkojen nousu on merkki siitä, että sijoittajat alkavat vaatia suurempaa korvausta Yhdysvaltain kasvavan velkataakan rahoittamisesta. Hän ei usko välittömään kriisiin, mutta näkee kehityksessä merkkejä siitä, että markkina on tervehtymässä.
Onko kyse hälytysmerkistä?
Sanna Kurrosen mukaan syytä paniikkiin ei ole. Tilanne ei hänen mukaansa viittaa romahdukseen.
– En ole sillä tavalla huolissani, että Yhdysvaltojen velkakirjamarkkina jotenkin lähtisi alta.
– Yhdysvaltain valtionvelkakirjamarkkina on koko globaalin finanssijärjestelmän perusta.
Kurrosen mukaan todellinen velkamarkkinakriisi olisi maailmantaloudelle valtava shokki. Hän ei kuitenkaan pidä sellaista realistisena skenaariona tällä hetkellä, koska keskuspankilla on käytännössä rajattomat mahdollisuudet tukea markkinoita.
– Yhdysvaltojen täytyy jossain vaiheessa kääntää kurssia ja ottaa jonkinlaista rotia julkisen sektorin rahankäyttöön.