Yhdysvaltain tuleva presidentti Donald Trump kohautti tiistaina tiedotustilaisuudessa sanomalla, ettei hän sulkisi pois sotilaallisen voiman käyttöä Grönlannin ja Panaman kanavan haltuunottamiseksi. Hän uhkasi Tanskaa mahdollisilla tuontitulleilla Grönlannin kysymyksen suhteen.
Itsehallinnollinen Grönlanti kuuluu maantieteellisesti Pohjois-Amerikkaan, ja se on maailman suurin saari. Donald Trumpin mukaan Grönlanti on kriittisen tärkeä Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden kannalta. Asiantuntijoiden mukaan tähtäimessä voi lisäksi olla 56 000 asukkaan saaren luonnonvarat, kuten harvinaiset maametallit.
Donald Trump yritti edistää asiaa jo ensimmäisellä virkakaudellaan ja perui valtiovierailun Tanskaan pääministeri Mette Frederiksenin kutsuttua ajatusta absurdiksi.
Yhdysvaltain presidentti Andrew Johnsonin kerrotaan harkinneen Grönlannin ostoa vuonna 1867 Alaskan hankinnan yhteydessä. Toisen maailmansodan lopulla presidentti Harry Trumanin hallinto tarjosi Tanskalle sata miljoonaa dollaria saaren hankinnasta. Kumpikaan hanke ei kuitenkaan toteutunut.
Vuonna 1951 solmitun puolustussopimuksen myötä Yhdysvallat sai käyttöönsä lentotukikohdan, joka tunnetaan nykyään Pituffikin avaruustukikohtana. Ennakkovaroitustutkalla varustettu laitos sijaitsee Grönlannin luoteisosassa.
Yhdysvaltain edellinen maakauppa toteutettiin vuonna 1917 maan ostettua Neitsytsaaret Tanskalta. Karibialla sijaitseva saariryhmä oli ollut Tanskan Länsi-Intian siirtomaana, mutta sokerituotanto oli muuttunut kannattamattomaksi orjuudesta luopumisen jälkeen.
Neitsytsaariin kuuluva Water Island hankittiin vuonna 1944. Saariryhmä nähtiin keinona suojella Yhdysvalloille tärkeää Panaman kanavaa ja kauppareittejä.
Yhdysvallat hankki vuonna 1867 Alaskan Venäjän keisarikunnalta. Tätä pidettiin kalliina virheenä öljy- ja kultaesiintymien löytymiseen asti. Louisiana ostettiin puolestaan Ranskalta vuonna 1803.
Greenland is beautiful!!! 🇬🇱 pic.twitter.com/PKoeeCafPz
— Donald Trump Jr. (@DonaldJTrumpJr) January 7, 2025
