Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin hallinto on alkanut valmistautumaan maan ydinasearsenaalin laajentamiseen vuosikymmenien vähentämisten jälkeen, kirjoittaa The Economist.
Lehden mukaan ydinasearsenaalin kasvattaminen voisi alkaa vuonna 2026, kun Yhdysvaltain ja Venäjän välinen ydinaseriisuntasopimus, niin sanottu Uusi START -sopimus raukeaa. Sopimus on rajoittanut kahden mahtimaan ydinasearsenaalin kokoa.
– Jos presidentti päättäisi Uuden START -sopimuksen voimassaolon päätyttyä helmikuussa 2026, että meidän olisi lisättävä ydinaseiden määrää, haluamme toteuttaa sen suhteellisen nopeasti, toteaa korkea amerikkalainen puolustusvirkamies The Economistille.
Kuinka pitkälle ja kuinka nopeasti ydinasearsenaalin laajentaminen etenee, riippuu siitä, onko seuraava presidentti demokraattien Kamala Harris vai republikaanien Donald Trump. The Economist muistuttaa, että Harris saattaisi rajoittaa ydinaseiden määrää, kun taas Trump osoittautui ’ydinasehaukaksi’ ensimmäisellä kaudellaan.
Yhdysvaltalaiset viranomaiset ovat varoittaneet kasvavista ydinaseriskeistä.
– Olemme nyt uudessa ydinaseajassa, sanoi Pentagonin korkea virkamies Vipin Narang puheessaan 1. elokuuta.
Hän viittasi ”ennennäkemättömään joukkoon useita revisionistisia ydinasehaastajia, jotka eivät ole kiinnostuneita aseriisunta- tai riskinvähennyspyrkimyksistä, ja joista jokainen modernisoi ja laajentaa nopeasti ydinasearsenaaliaan”.
– Heidän toimintansa on pakottanut meidät siirtymään kilpailukykyisempään lähestymistapaan, Narang lisäsi.
Asevalvontasopimusten myötä maailman ydinasevarasto supistui vuoden 1986 yli 70000 taistelukärjen huipusta nykyiseen noin 12000:een. Vuonna 2009 presidentti Barack Obama sanoi pyrkivänsä ”maailmaan ilman ydinaseita”. Vielä lokakuussa 2022 Bidenin hallinto piti edelleen kiinni ”ydinaseiden roolin vähentämisestä Yhdysvaltain strategiassa”.
Narangin mukaan neljännesvuosisadan ”ydinaseväliaika” on ohi. Venäjä on toistuvasti uhannut käyttää ydinaseita Ukrainassa. Yhdysvaltain mukaan Venäjä aikoo myös sijoittaa maan kiertoradalle ydinaseita, jotka on suunniteltu tuhoamaan satelliitteja, mikä rikkoisi vuoden 1967 avaruuden yleissopimusta.
Kiinan arsenaali puolestaan laajenee nopeasti. Pentagon arvioi, että se voi kasvaa muutamasta sadasta yli tuhanteen vuoteen 2030 mennessä ja ehkä 1500:aan vuoteen 2035 mennessä.
Pohjois-Korea on tehostanut mannertenvälisten ballististen ohjusten testejä ydinaseensa kuljettamiseksi. Kesäkuussa se allekirjoitti keskinäisen puolustussopimuksen Venäjän kanssa. Pohjois-Korea on toimittanut Venäjälle tykistöammuksia. Yhdysvallat kantaa huolta, että Venäjä antaa vastineeksi Pohjois-Korealle ohjus- tai muuta asetekniikkaa. Samanlaiset huolet koskevat Irania, joka on toimittanut Venäjälle drooneja ja ohjuksia.
Venäjä on keskeyttänyt Uuden START -sopimuksen keskeisten osien soveltamisen, vaikka molemmat osapuolet sanovat edelleen noudattavansa sen strategisten – eli pitkän kantaman – aseiden rajoituksia: 1550 sijoitettua taistelukärkeä ja 700 ohjusta ja raskasta pommikonetta.
Venäjä ei näytä olevan kiinnostunut aloittamaan uudelleen asevalvontaneuvotteluja. Myöskään Kiina ei ole välittänyt ydinaseiden rajoittamista koskevista neuvotteluista. Yhdysvaltain liittolaiset haluavat pikemminkin enemmän kuin vähemmän ydinasepelotetta.
Washingtonissa sijaitsevan Carnegie Endowment for International Peace -ajatushautomon jäsen James Acton sanoo, että tällaiset puheet viittaavat ”uuden varustelukilpailun kasvavaan väistämättömyyteen”. Se on myös Actonin mielestä todiste siitä, että Pentagon ”on yhä vakuuttuneempi siitä, että he tarvitsevat lisää ydinaseita” ja haluavat voittaa byrokraattisen taistelun.
– Kun uusi ydinasekilpailu lähestyy, se voi olla monitahoisempi kuin kylmän sodan aikainen Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain välinen kilpailu, The Economist kirjoittaa.
