Yhdysvaltojen Ukrainan-erikoislähettiläs kiistää ehdottaneensa Ukrainan jakamista. Kuvassa Kiova venäläisen ohjusiskun jälkeen. LEHTIKUVA / AFP, AFP / LEHTIKUVA / ROMAN PILIPEY

USA:n lähettiläs tarkentaa kommenttejaan – ”En puhunut Ukrainan jakamisesta”

Historioitsijan mukaan Yhdysvallat sysää vastuun omasta rauhanesityksestään Euroopalle.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Yhdysvaltojen Ukrainan-erikoislähettiläs Keith Kellogg ei omien sanojensa mukaan tarkoittanut Ukrainan jakamista viitatessaan tuoreessa haastattelussa kylmän sodan aikaiseen Berliinin malliin. Kellogg tarkensi ajatteluaan viestipalvelu X:ssä lauantaina.

Brittiläinen The Times kertoi Kelloggin väläyttäneen lehdelle Ukrainan jakamista Berliinin tavoin osana rauhansopimusta.

MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU ALLA

– Se voisi näyttää melkein Berliiniltä toisen maailmansodan jälkeen, jossa oli venäläisten vyöhyke, ranskalaisten vyöhyke, brittien vyöhyke ja yhdysvaltalaisten vyöhyke, Kellogg sanoi.

Nyt Kellogg sanoo X:ssä The Timesin vääristelleen hänen sanomisiaan. Lähettiläs kertoo esittäneensä tulitaukoa valvoville ulkomaisille joukoille omia vastuualueitaan, ei maan jakamista.

– Puhuin tulitauon jälkeisistä sitä valvovista ja Ukrainan suvereniteettia tukevista joukoista. Kun puhuimme jakamisesta, viittasin liittouman joukkojen (johon ei kuulu yhdysvaltalaisia sotilaita) vastuualueisiin. EN viitannut Ukrainan jakamiseen, Kellogg korostaa.

Kylmän sodan historiaan erikoistunut Johns Hopkins-yliopiston professori Sergei Radtshenko ihmettelee Kelloggin haastattelun jälkeen yhdysvaltalaisten toimintaa Ukrainan rauhanprosessissa. Yhdysvaltalaiset yrittävät nyt aktiivisesti löytää Ukrainaan neuvotteluratkaisua, mutta aikovat kuitenkin jättää käytännön toteutuksen eurooppalaisille, historioitsija arvostelee.

Kellogg on painottanut, ettei Yhdysvallat aio lähettää joukkoja valvomaan mahdollista tulitaukoa. Ratshenko muistuttaa, että Yhdysvallat sitoutui toisen maailmansodan jälkeen sotilaallisesti Länsi-Saksaan. Hän kehottaa nyt Yhdysvaltoja joko antamaan Ukrainalle turvatakuut tai lähtemään rauhanprosessista, sillä kyseessä on ”joko-tai-tilanne”.

– Hulluinta on, että he neuvottelevat eurooppalaisten puolesta. Tämä on verrattavissa siihen, että Brasilia olisi neuvotellut Yhdysvaltojen puolesta Potsdamissa vuonna 1945. ”Me asetamme ehdot ja te saatte maksaa laskun ja kantaa seuraukset”, Ratshenko kirjoittaa viestiketjussaan X:ssä.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS