Yhdysvallat pyrkii tiivistämään teollista yhteistyötään Japanin ja Etelä-Korean kanssa vastavoimana Kiinan massiiviselle aseistautumiselle.
Laivastoministeri Carlos Del Toro vieraili Wall Street Journal -lehden mukaan hiljattain HD Hyundai Heavy Industries -yhtiön telakalla Etelä-Korean Ulsanissa. Eteläkorealaisten vahvuutena on, että maassa pystytään valmistamaan moderneja sota-aluksia nopeasti ja kohtuullisin kustannuksin.
Kiinalla on tällä hetkellä lukumäärällisesti maailman suurin laivasto, vaikkakin Yhdysvaltain laivasto arvioidaan tulivoimaisemmaksi.
Hyundailla on maailman suurin yksittäinen telakka. Tuhannet työntekijät valmistavat 20 eri alusta, joista osa on tilattu Etelä-Korean laivastolle, osa Filippiineille ja loput kansainvälisille rahtiyhtiöille. Eteläkorealainen laiva on varustettu Lockheed Martinin ja Raytheonin asejärjestelmillä sekä GE:n kaasuturbiinilla.
– Tämä on käytännössä amerikkalainen sota-alus, yhtiön johtaja Lee Sang-bong sanoi.
Vastaavan laivan rakentaminen Yhdysvalloissa maksaisi yli kaksinkertaisen summan, ja työssä kestäisi kolmanneksen pidempään. Yhdysvaltain nykyinen lainsäädäntö sallii laivaston alusten valmistamisen vain kotimaisesti. Poikkeus edellyttää lupaa presidentiltä. Huolto ja koulutus pystytään sen sijaan tekemään muissa maissa.
Yhdysvaltain asevoimissa varaudutaan mahdolliseen Taiwania koskevaan konfliktiin Kiinan kanssa. Huolena on, ettei laivatuotantoa pystyttäisi kiihdyttämään tarpeeksi nopeasti sotatilanteessa. Myös rahtilaivoja tarvitaan huollon ja kauppaliikenteen ylläpitämisessä.
Kongressin huhtikuisessa raportissa huomautettiin, että kiinalaiset telakat ottivat vastaan 1 700 laivatilausta vuonna 2023, mutta amerikkalaiset vain viisi kappaletta. Aiheesta on kuultu toistuvia varoituksia Yhdysvaltain laivastosta.
– Laivanrakennuksen ja siihen liittyvän kapasiteetin kuilu suhteessa Kiinaan on luultavasti kasvanut liian suureksi, merisodankäynnin asiantuntija Bryan Clark sanoo.
Hänen mukaansa Valkoisen talon pitäisi pikaisesti keskittyä kotimaisen laivanrakennuksen kiihdyttämiseen liittolaismaiden tuella. Uhkana on, että Peking pystyy käyttämään etulyöntiasemaansa poliittisena painostuskeinona esimerkiksi Etelä-Kiinan merellä. Kiina voisi myös uhata Yhdysvaltain toimitusketjuja hidastamalla tai pysäyttämällä toimituksia sen omistamilla rahtiyhtiöillä.
Yhdysvalloilla oli toisen maailmansodan lopulla yli 5000 alusta sekä 40 prosenttia maailman rahtikapasiteetista. Tuolloin toimineista sadoista telakoista vain parikymmentä on jäljellä. Yhdysvaltain laivastolla oli 1980-luvulla noin 600 sota-alusta, mutta nyt vain noin 200.
