Yhdysvallat on uhannut jopa 25 prosentin tullikorotuksilla, jotka koskisivat kaikkia EU:sta tuotuja tavaroita. Jos EU ottaa käyttöön vastatoimet, ne tulisi ulottaa koskemaan tavaroiden lisäksi palveluita, sillä Yhdysvaltojen tuonti EU-alueelle koostuu pääosin palveluista.
Suomen vienti Yhdysvaltoihin vastasi viime vuonna 11 prosenttia maamme kokonaisviennistä. Suurin osa tästä, liki 60 prosenttia, koostui tavaraviennistä, johon Yhdysvaltojen kaavailemat tullit kohdistuisivat merkittävästi.
Suomen tärkeimpiä vientitavaroita ovat muun muassa koneet ja laitteet, farmaseuttiset tuotteet, kojeet ja mittarit sekä paperi ja sellu. Sen sijaan tuontimme Yhdysvalloista koostuu enimmäkseen palveluista (59 %).
Mikäli Yhdysvallat päätyy asettamaan 25 prosentin tullimaksun kaikille EU:sta tuoduille tavaroille, tuntuisivat ne huomattavasti myös Suomessa. Suomen bkt voisi laskea tullien vuoksi jopa 0,5–1,6 prosenttia, ilmenee Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tuoreista laskelmista.
Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö on laskenut, millaiset olisivat Yhdysvaltojen tullien vaikutukset Suomen talouteen ja arvioinut muitakin vaikutuksia.
– On jo nyt selvää, että presidentti (Donald) Trumpin useaan otteeseen mainitsemien tullien vaikutukset iskisivät lujaa Suomen talouteen. Jos huomioitaisiin nykyisten laskelmien lisäksi vielä Suomen epäsuora vienti Yhdysvaltoihin, vaikutukset voisivat olla vieläkin suuremmat. Lisäksi kauppasodan uhan nostattamasta epävarmuudesta on aiheutumassa muitakin vaikutuksia, kuten investointien lykkäämisiä, Ali-Yrkkö toteaa.
Nyt Etlassa tehdyissä vaikutuslaskelmissa on otettu bruttoviennin sijasta huomioon arvonlisä, joka menetettäisiin viennin vähenemisen myötä.
Jotta myös vaikutus epäsuoraan vientiin (esimerkiksi komponenttien vienti Suomesta Saksaan, josta tuotteet päätyvät kuitenkin lopulta Yhdysvaltoihin) voitaisiin arvioida, vaatisi se lisäanalyysiä. Lisäksi laskelmat tarkentuisivat ottamalla huomioon tullien erilaiset vaikutukset eri tuotteisiin.
Vastatullit ulotettava myös Yhdysvaltojen palveluvientiin
Vastatoimena EU on uhannut Yhdysvaltoja vastatulleilla, joilla pyritään saamaan Yhdysvallat luopumaan tullien asettamisesta. Vastatulleilla on kuitenkin taloutta heikentävä vaikutus niin vastatullien kohdemaalle kuin myös asettajalle itselleen, Ali-Yrkkö huomauttaa.
Mahdolliset vastatullut johtaisivat hitaampaan bkt:n kasvuun ja korkeampaan inflaatioon paitsi Yhdysvalloissa, myös EU:n alueella.
Suurin osa EU:n viennistä on tavaroita (61 %), kun taas Yhdysvallat tuo EU-alueelle pääasiassa palveluita, tavaraviennin osuus on pienempi. Tämän vuoksi EU:n tulisikin asettaa vastatoimensa koskemaan pelkän tavaraviennin sijasta myös Yhdysvaltojen palveluvientiä EU-alueelle.
– Tavaraviennin osalta Euroopan unionin kannattaisi suunnata mahdolliset vastatullit sellaisiin tuotteisiin, joiden tuonti voitaisiin korvata joko muualta tulevalla tuonnilla tai EU:n sisällä tapahtuvalla tuotannolla. Näin minimoitaisiin vastatullien haitalliset inflaatiovaikutukset, jotka osuisivat EU-maihin itseensä, Ali-Yrkkö huomauttaa.
