Kiistelty saksalainen oikeustieteilijä Carl Schmitt (1888-1985) tuli tunnetuksi uransa aikana useista poleemisista lausunnoistaan. Schmittin näkemyksen mukaan politiikka perustui toiseuteen, jonka ytimessä oli ystävät vastaan viholliset asetelma.
Donald Trumpin paluu valtaan ja hänen luomansa MAGA-liike ovat historiallisia tapahtumia Yhdysvaltojen poliittisessa historiassa. Vaalitulosta on selitetty kulttuurisodalla, turvallisuudella, inflaatiolla ja maahanmuuttoon liittyvillä kysymyksillä – usein fiktiivisiäkin ongelmia korostaen.
Amerikkalaisessa kulttuurisodassa vastakkain ovat olleet yli vuosikymmenen ajan liberaali vasemmisto ja konservatiivinen oikeisto. Trumpin voitto kuvastaa tämän vastakkainasettelun syvyyttä ja sen vaikutuksia amerikkalaiseen yhteiskuntaan. Monella tapaa Trump-ilmiössä on läsnä useita politiikan lainalaisuuksia, joita Carl Schmitt tutki ristiriitaisen tiedemiesuransan aikana.
Politiikassa Carl Schmitt korosti auktoriteetin merkitystä, koska ilman sitä politiikkaa ei voi olla olemassa. Auktoriteetti oli taas välttämätön työkalu poliitikolle, koska sillä oli yhteys vakuuttuneisuuden eetokseen. Politiikassa oli nimenomaan kysymys siitä, kuka vakuuttaa ja kuka ei.
Donald Trumpin tapauksessa edellä kuvattu asetelma realisoitui täydellisesti. Trump oli vakuuttava ja kykeni myymään äänestäjille poliittisen johtajuutensa erinomaisen hyvin. Kuten usein on jo nostettu esiin, Trump pakotti myös tavalliset työtä tekevät ja usein pienillä paikkakunnilla asuvat äänestäjät miettimään sitä, olivatko asiat neljä vuotta sitten paremmin vai huonommin kuin nyt.
Tunne on keskiössä äänestämisessä
Donald Trumpin tapauksessa tärkeintä häntä äänestäneille ei ollut niinkään politiikan substanssi, vaan tunne siitä mitä Trump itse edustaa ja millaista politiikkaa ja poliittista eliittiä hän vastustaa – onko hän siis meidän puolellamme vai meitä vastaan.
Kysymykset, joita Trump esitti, olivat hyvin yksinkertaisia ja samalla myös hyvin amerikkalaisia. Yhdysvaltalaisessa poliittisessa kulttuurissa on tavallista, että erityisesti vaalien aikaan suurille filosofisille ja yhteiskunnallisille pohdinnoille ei ole tilaa eikä kiinnostusta. Näin on ollut aina. Amerikkalaista äänestäjää kiinnostavat edelleen usein hyvin arkiset asiat, kuten ruuan ja polttoaineiden hinta. Näihin yksinkertaisiin kysymyksiin Kamala Harris ei kyennyt koskaan vastaamaan äänestäjiä puhuttelevalla tavalla. Siksi hän myös hävisi vaalit.
Trumpissa henkilöityy ystävät vastaan viholliset -asetelma
Vaalivoittajan kampanja ei poikennut oikeastaan lainkaan siitä, mitä häneltä oli aikaisemmin nähty ja kuultu. Donald Trumpin esiintymisissä korostui jälleen kerran edellä mainittu toiseuden tematiikka ja ystävät vastaan viholliset -asetelma. Siinä republikaanit ja MAGA-liike edustivat kaikkea hyvää. Washingtonin korruptoitunut demokraattien eliitti muodosti vihollissuhteen, jota vastaan Trump hyökkäsi täydellä voimalla. Erityisen kiinnostavaa on se, miten miljardööri Trump puhutteli niin latinoäänestäjiä, kuin demokraatteja aikaisemmin äänestäneitä työväenluokkaisia amerikkalaisiakin.
Trumpin politiikka on tunnetusti ollut aina täysin omalakista. Hän on itse luonut sääntönsä instituutioista ja niihin liittyvistä erilaisista käytännöistä riippumatta. Trumpin kulloinkin edustama totuus on niin ikään kiinnostava tarkastelun aihe.
Nykyisessä konfliktien sävyttämässä maailmassa vallitsee usein niin ikään Carl Schmittin luoma ajatus siitä, miten ”jokaisella kansalla on oikeus omaan totuuteensa”. Tämä niin sanottu totuus on näkynyt aina kaikissa diktatuureissa, kuten natsi-Saksassa, Neuvostoliitossa ja nyt Venäjällä suoranaisena valehteluna ja faktojen vääristelynä.
Schmittin ajattelua mukaillen, Donald Trump on luonut oman, usein myös fiktiivisen maailmankuvan valheineen ja faktojen vääristelyineen. Poliittinen moneus, joka Schmittille oli vieras teema ja hänestä virheellinen tapa lähestyä politiikkaa, on myös Trumpin politiikan ja ajattelun viholliskuva.
Usein politiikka nähdään kompromissien taiteena, jossa sovittelun ja lehmänkauppojen kanssa edetään ja kehitetään kulloistakin yhteiskuntaa. Donald Trump, MAGA-liike ja republikaanit ovat kääntäneet vaalituloksen ja saavutetun värisuoran kautta koko politiikan käsitteen uuteen asentoon.
Seuraavat neljä vuotta näyttävät, kestääkö Trumpin luoma narratiivi ja politiikka siihen kohdistuvat jättimäiset haasteet.
