Republikaanien presidenttiehdokkaan Donald Trumpin taloussuunnitelmien ennustetaan nostavan liittovaltion velkaa suunnilleen kaksinkertaisesti demokraattien ehdokkaan Kamala Harrisin taloussuunnitelmiin verrattuna, kirjoittaa Financial Times. Arvio perustuu washingtonilaisen puolueettoman komitean (Committee for a Responsible Federal Budget, CRFB) raporttiin.

Vuoteen 2035 mennessä liittovaltion velan ennustetaan paisuvan 7,5 biljoonalla eli 7500 miljardilla dollarilla, mikäli Trump palaa Valkoiseen talon ja toteuttaa lupauksensa ​​alentaa yksityishenkilöiden ja yritysten veroja, soveltaa raskaita tulleja tuontitavaroihin ja karkottaa miljoonia maahanmuuttajia.

Harrisin suunnitelmiin kuuluvat laajennetut verohyvitykset pienyrityksille, paremmat mahdollisuudet saada kohtuuhintaisia ​​lastenhoitopalveluja ja asuntoja sekä korkeammat yritysverot. Näiden arvioidaan lisäävän liittovaltion velkaa 3,5 biljoonalla dollarilla vuoteen 2035 mennessä.

Raportissa varoitetaan myös ”mahdollisen finanssikriisin” kohonneesta riskistä.

– Seuraava presidentti kohtaa huomattavia finanssipoliittisia haasteita astuessaan virkaan, esimerkiksi ennätykselliset velkatasot, suuret rakenteelliset alijäämät ja kasvavat korkomenot, CRFB kirjoittaa raportissaan. Se varoitti myös kasvun hidastumisesta ja kansallisen turvallisuuden heikkenemisestä maan korkean velkataakan vuoksi.

Trump on luvannut uusia veronalennuksia vuonna 2017 hyväksymiensä veronalennusten pidentämisen lisäksi, jos hän voittaa vaalit. Ne ovat vaihdelleet uudesta yhteisöverokannan alennuksesta ylityötulojen, juomarahojen ja eläkkeiden veronalennuksiin yksilötasolla.

CRFB:n mukaan pelkät veronalennukset ja muut verovähennykset lisäisivät velkaa noin 9 biljoonalla dollarilla. Tuontitullien ja muiden maksujen on tarkoitus kompensoida veronalennuksia lähes 3 biljoonalla dollarilla.

Harrisin taloussuunnitelman kalleimmat osat liittyvät veronalennuksiin ja hyvityksiin, joita hän haluaa laajentaa kotitalouksille, joiden tulot ovat 400000 dollaria tai vähemmän vuodessa, sekä perheille, joissa on pieniä lapsia.

Yhdessä nämä kasvattaisivat velkaa yli 4 biljoonalla dollarilla, mitä osittain tasoittaisi lähes biljoonan dollarin potti, joka kerättäisiin yhtiöverokannan nostamisella nykyiseltä 21 prosentin tasolta.

Presidentti Joe Biden on kannattanut pääomatulojen verokannan suurta korotusta 20 prosentista 39,6 prosenttiin, mutta Harris ehdottaa sen korottamista maltillisemmin 28 prosenttiin.

CRFB korostaa raportissaan, että velkalukuarvioihin sisältyy epävarmuutta sen takia, mitä politiikkaa tullaan lopulta noudattamaan, ja miten talousnäkymät tulevat kehittymään.

FT:n mukaan Yhdysvaltain julkinen velka on tällä hetkellä 99 prosenttia bruttokansantuotteesta, ja kongressin budjettitoimiston mukaan se on nousemassa 125 prosenttiin 10 vuoden kuluttua, jos nykyisiin lakeihin ei tehdä muutoksia.

Kamppailu pääsystä Valkoiseen taloon tulee mielipidetiedusteluiden mukaan olemaan erittäin tiukka.

Yhdysvaltain presidentinvaalit pidetään tiistaina 5. marraskuuta.