Republikaanien presidenttiehdokkaan Donald Trumpin päätös valita Ohion senaattori J.D. Vance varapresidenttiehdokkaakseen vahvistaa republikaanipuolueen siirtymistä Ronald Reaganin ja George Bushin aikakauden vapaiden markkinoiden konservatismista Make America Great Again -liikkeen (Maga) taloudelliseen populismiin, kirjoittaa talouslehti Financial Times.
Mikäli kaksikko voittaa marraskuun presidentinvaalit, voi Trumpin-Vancen talousohjelmalla olla merkittävä vaikutus niin globaaliin kauppaan kuin kansalliseen yritysverotukseen.
Talousohjelmasta on mediassa käytetty nimitystä ’maganomics’.
Trumpin globaalin kaupankäynnin väheksyntä on voimistunut hänen ensimmäisen presidenttikautensa jälkeen, ja Vance jakaa näkemyksen. Entinen presidentti ehdottaa laajaa 10 prosentin tullia kaikelle tuonnille sekä 60 prosentin veroa Kiinasta tuotaville tavaroille.
Asiantuntijat uskovat, että Yhdysvaltain kaupankäynnin jännitteet eurooppalaisten ja aasialaisten liittolaisten ja mahdollisesti jopa Kanadan kanssa voivat jälleen leimahtaa. Trump haluaa myös heikomman dollarin piristääkseen vientiä, mikä voi aiheuttaa kitkaa valuuttapolitiikkaan kauppakumppaneiden kanssa.
Trumpin ensimmäisellä kaudella kauppasodat olivat rajuja mutta vaihtelevia: hän käytti uhkauksia ja väläytteli rangaistuksia neuvotteluvaltteina pyrkiessään solmimaan kahdenvälisiä sopimuksia. Hän subventoi joitain kauppasodan uhriksi joutuneita kohteita kotimaassa, esimerkiksi maanviljelijöitä.
Jopa Trumpin omassa hallinnossa oli erimielisyyksiä siitä, kuinka pitkälle tullien asettamisessa pitäisi mennä.
Republikaanipuolue jakaa nykyään Trumpin kanssa pitkälti globalisaation vastaiset näkemykset ja on omaksunut hänen suunnitelmansa maahanmuuton hillitsemiseksi. Yhdysvaltain liike-elämä on varovainen molempien näkemysten suhteen, koska se pelkää ulkomaisten markkinoiden ja siirtotyöläisten menettämistä.
– Sodanjälkeisen amerikkalaisen globalisaatiojärjestyksen pääpaino on ollut luottaa yhä enemmän halvempaan työvoimaan. Kauppa- ja maahanmuuttokysymys ovat saman kolikon kaksi puolta, Vance sanoi The New York Timesille aiemmin tänä vuonna.
Verojen alentaminen on ollut republikaanien talouspolitiikan pilari vuosikymmeniä. Vuonna 2017 republikaanien johtama kongressi ja Trump hyväksyivät laajan 1700 miljardin dollarin paketin yritysten ja henkilöiden veronalennuksista.
Niiden on määrä päättyä ensi vuonna, ellei Trump tee niistä pysyviä. Hän haluaa myös laskea yritysveroa nykyiseltä 21 prosentin tasolta.
Demokraattien mukaan suunnitelma olisi valtava kädenojennus maan rikkaille, joten republikaanit halunnevat jäsentää paketin näyttämään vähemmän anteliaalta rikkaimmille kotitalouksille ja yrityksille. Vance on ilmaissut epäilynsä joistakin veronalennuksista.
Toinen kysymys koskee miljardien dollareiden verohelpotuksia, jotka presidentti Joe Biden on hyväksynyt kotimaisen tuotannon edistämiseksi. Republikaanit ovat arvostelleet toimenpiteitä – erityisesti puhtaan energian toimia. Monet osat maata hyötyvät uusista työpaikoista, ja republikaanit suhtautuvat yhä myötämielisemmin maan teollisuuspolitiikkaan.
FT:n mukaan on epätodennäköistä, että Trump yhtäkkiä omaksuisi ammattiliittojen tai työntekijöiden oikeuksien ajamista agendalleen, mutta republikaanien tuki maan suuryrityksille ja suurille monikansallisille yhtiöille ei ole enää itsestäänselvyys.
Äskettäinen FT-Michigan Rossin kysely osoitti, että amerikkalaiset uskovat, että yritykset ovat poliitikkoja enemmän vastuussa taloudellisista ongelmista.
Sääntelyn purkaminen on ollut republikaanien agendalla vuosia. Trumpin hallinto voisi yrittää perua päästöjen vastaisia toimia esimerkiksi energia- ja ilmastoaloilla ja edistää samalla fossiilisten polttoaineiden tuotantoa.
Vance on ilmaissut tukensa Bidenin nimittämälle liittovaltion kauppakomissiolle ja sen tekemälle kovalle kilpailupolitiikalle.
Vancen näkemykset saattaisivat asettaa esimerkiksi teknologiayritykset toisen Trumpin hallinnon tähtäimeen.
Myös muut sektorit voivat kohdata tavallista tiukemman sääntely-ympäristön uuden Trumpin hallinnon aikana. FT muistuttaa, että Vance on useiden demokraattien tavoin vaatinut sääntelijöitä perimään takaisin maksut pankin kaatuessa.
