Opetus- ja kulttuuriministeriön hallitusneuvoksen Anne-Marie Brissonin mukaan uudistus tarkoittaa sitä, että aluehallintovirastot saavat oikeuden puuttua myös oma-aloitteisesti esi- ja perusopetuksen järjestämiseen, jos epäilevät siinä olevan jotakin lainsäädännön vastaista.
– Nykyistä tilannetta, jossa aluehallintovirastot voivat puuttua epäkohtiin vain kantelujen pohjalta, ei voida pitää oppilaiden oikeusturvan kannalta tyydyttävänä, Brisson kertoo Uutissuomalaiselle.
Nykyisin aluehallintovirasto voi pelkästään kantelun perusteella eli jälkikäteen arvioida, onko opetuksen järjestäjä noudattanut lakia. Varhaiskasvatukseen aluehallintovirastot voivat jo nyt tehdä oma-aloitteista valvontaa ja tarkastuksia esimerkiksi epäkohtailmoitusten perusteella.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen pitää lakimuutosta tärkeänä. OAJ:n mukaan osa huoltajista on viestinyt lapsensa tilanteeseen liittyvistä epäkohdista ja huolista, joihin ei ole löytynyt ratkaisua. Esimerkiksi koulukiusaamiseen ei huoltajien mielestä aina puututa tarpeeksi jämäkästi tai oppilas ei saa tarvitsemaansa oppimisen tukea.
– Kaikki huoltajat eivät välttämättä osaa tai halua lähteä kanteluprosessiin, ja osa vanhemmista pelkää leimautumista haastaviksi huoltajiksi, jos he tekevät kanteluita, Lahtinen sanoo Uutissuomalaiselle.
Aluehallintovirastot tekevät jo nyt peruspalveluiden arviointia, jossa seurataan esimerkiksi lasten koulumatkojen pituuksia. Nykyisin avit eivät kuitenkaan voi puuttua arvioinneissa ilmi tuleviin laittomiin tilanteisiin tai epäkohtiin.
– Nykyisin sallittujen koulumatkojen pituuksien ylittymisiin ei puututa, jos niistä ei ole tehty kantelua. Jatkossa jos tällaisia tulee tietoon, avit voivat myös oma-aloitteisesti reagoida asiaan.
Aluehallintovirastojen toimivaltaa koulujen laillisuusvalvonnassa lisäävä lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle joulukuussa.
