Kolmoisrooli tarkoittaa sitä, että poliitikko toimii samanaikaisesti sekä kansanedustajana, aluevaltuutettuna että kunnanvaltuutettuna.
Suomalaisista 62 prosenttia katsoo, että poliitikkojen kolmoisroolit pitäisi kieltää. Vastaajista 16 prosenttia ei kannata kieltoa, ja 22 prosenttia ei osaa sanoa kantaansa.
Uutissuomalainen kertoi aiemmin, että eduskuntapuolueet eivät ole asettamassa ehdokkailleen yhteistä kolmoisroolit estävää rajoitusta.
– Enemmistö kansasta on jonkin aikaa ollut sitä mieltä, että poliitikot ovat etääntyneet kansasta. Kolmoistason mandaatti on omiaan vahvistamaan sitä käsitystä, että meillä on omassa maailmassaan toimiva poliittinen eliitti, Tampereen yliopiston valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimo sanoo.
Tutkijoiden mielestä kolmoisroolit voivat olla ongelmallisia useasta syystä: yhdelle ihmiselle kasaantuu paljon valtaa, jokaiseen päätöksentekoelimeen ei riitä tarpeeksi aikaa ja välillä elinten välillä on eturistiriitoja.
– Heillä, jotka toimivat kaikilla näillä tasoilla, voi olla liuta muitakin luottamustehtäviä esimerkiksi kolmannella sektorilla järjestöissä tai seurakuntien tai osuuskauppojen valtuutettuina, kunta- ja aluejohtamisen yliopistonlehtori Anni Jäntti kommentoi.
Paloheimo ja Jäntti muistuttavat, että kunnan ja hyvinvointialueen edut ovat usein vastakkaiset – esimerkiksi päätettäessä, millä paikkakunnilla terveysasemia on.
– Esiin tulevat jääviyskysymykset, kun mietitään, minkä tahon hattu päässä päätöksiä tehdään, Jäntti sanoo.
Kolmoisroolin kieltämisen kannattajia on vähiten vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajissa ja eniten SDP:n ja perussuomalaisten kannattajissa.
Vasemmistoliitto on toistaiseksi ainoana puolueena ilmoittanut rajoittavansa ehdokkaidensa osallistumista alue- ja kuntavaaleihin estääkseen kolmoisroolien syntymisen.
