Sunnuntaina järjestettävissä seurakuntavaaleissa on ehdokkaita ennätyksellisen vähän eli 14 327. Tämä on noin 15 prosenttia vähemmän kuin viime vaaleissa neljä vuotta aiemmin. Asiasta kertoo Uutissuomalainen.
Vuoteen 2010 verrattuna ehdokasmäärä on pudonnut noin 38 prosenttia ja vuoteen 1998 verrattuna noin 45 prosenttia. Vuosien 2002 ja 2006 vaalien ehdokasmääriä ei ollut saatavissa kirkolta, mutta on perusteltua olettaa, että ehdokkaita oli molemmissa vaaleissa enemmän kuin nyt.
Samaan aikaan myös seurakuntien määrä on pienentynyt merkittävästi. Vuonna 2002 seurakuntia oli 582 ja nyt niitä on 354. Tämä selittää kuitenkin vain osan ehdokasmäärän laskusta, arvioi kirkon Tutkimus ja koulutus -yksikön tutkija Veli-Matti Salminen USU:lle.
– Myös ehdokasmäärä yhtä seurakuntaa kohti on laskenut. Trendinä on, että kirkkoon liittyvä aktiivisuus on vähentynyt, ja tämä näkyy myös ehdokasmäärissä, Salminen sanoo.
Arkkipiispa Tapio Luoma pitää ehdokasmäärän laskua erittäin huolestuttavana ilmiönä. Luoman mukaan siihen liittyvät samat tekijät kuin matalaan äänestysaktiivisuuteen, eli seurakuntien toimintaa ei tunneta tai sitä ei koeta kiinnostavaksi.
Myös alle 30-vuotiaiden ehdokkaiden määrä on alhaisin ainakin 12 vuoteen. Nyt alle 30-vuotiaita luottamushenkilöehdokkaita on 6,2 prosenttia.
45 seurakunnassa käydään nyt sopuvaalit, koska ehdokkaita on saman verran kuin luottamushenkilöpaikkoja eli äänestystä ei tarvitse järjestää. Vuonna 2018 sopuvaalit käytiin ennätyksellisesti 51 seurakunnassa ja vuonna 2014 epävirallisten lehtitietojen mukaan 32 seurakunnassa.
– Jos kehitys jatkuu näin, meillä on enää muutamat vaalit. Sen jälkeen luottamushenkilöitä on ehdolla saman verran kuin paikkoja, eikä enää tarvita vaaleja. Sitten poistuu demokratia, valtakunnallisen seurakuntavaalikampanjan projektipäällikkö Liisa Toivonen huomauttaa USU:lle.
Äänestysaktiivisuus muita vaaleja alhaisempi
Seurakuntavaalien äänestysaktiivisuus on jäänyt muita vaaleja alhaisemmaksi. Vuoden 2018 vaaleissa äänioikeuttaan käytti 14,4 prosenttia kirkon jäsenistä. Nykyisen vaalitavan aikana äänestysprosentti on ollut korkeimmillaan vuonna 1970, jolloin se oli 19,8.
Seurakuntavaaleissa annetut äänet menevät ensisijaisesti valitsijayhdistykselle ja toissijaisesti ehdokkaalle. Valitsijayhdistykset eroavat yleensä toisistaan puoluetaustan, herätysliikkeen tai kirkollisen taustan perusteella.
Arkkipiispa Tapio Luoman mukaan ongelmallista on, ettei valitsijayhdistysten tausta aina ole pääteltävissä esimerkiksi listan nimestä. Luoma kehittäisi vaaleja niin, että valitsijayhdistykset olisi selkeästi velvoitettu kertomaan äänestäjille, mitä poliittista tai aatteellista taustaa ne edustavat. Nyt tässä on hänen mukaansa puutteita.
Evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntavaaleissa 20. marraskuuta valitaan 354 seurakuntaan lähes 8 000 luottamushenkilöä. Äänioikeus on 16 vuotta täyttäneillä kirkon jäsenillä.
