Yli puolet suomalaisista toivoo kuntien talouden nousevan kevään kuntavaalien tärkeimpien teemojen joukkoon, selviää Uutissuomalaisen USU-gallupista.
Keskustelua kuntien taloudesta toivoo 54 prosenttia suomalaisista. Vastaajat saivat valita yhden tai useamman teeman. Talouden jälkeen seuraavaksi tärkeimmäksi asiaksi nousi varhaiskasvatus ja koulutus 41 prosentin osuudella.
Kolmanneksi eniten mainintoja saivat työllisyyspalvelut, jotka siirtyivät kuntien tehtäväksi tämän vuoden alussa. Seuraavaksi tärkeimpiä teemoja olivat kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalvelut sekä ympäristö- ja ilmastoasiat.
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhusen mukaan Suomessa on tyypillistä, että talous nousee tärkeäksi teemaksi.
– Julkisen talouden säästöistä puhutaan paljon koko ajan. Myös kodeissa talous on tapetilla, koska hinnat ovat nousseet ja työttömyys on kasvanut, Karhunen sanoo.
Politiikan tutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta kiinnittää huomiota siihen, miten selkeästi suomalaisia kiinnostavat teemat asettuvat oikeisto–vasemmisto-akselille.
Kokoomuksen, keskustan ja perussuomalaisten kannattajat painottavat keskimääräistä voimakkaammin taloutta ja elinkeinopolitiikkaa.
Vasemmistossa puolestaan korostuvat peruspalvelut ja ympäristökysymykset. SDP:n kannattajien keskuudessa varhaiskasvatus ja koulutus nousee niukasti talouden ohi tärkeimmäksi teemaksi. Vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajien vastauksissa ympäristö- ja ilmastoasiat ovat tärkein teema.
– Tämä jako vastaa varsin tarkkaan ideologista kenttää, joka meillä on suomalaisessa politiikassa, Vuorelma sanoo.
Talouden tärkeys kasvaa sitä mukaa, mitä vanhempi vastaaja on. 18–29-vuotiaista 40 prosenttia nostaisi talouden kuntavaalien tärkeiden teemojen joukkoon, kun yli 70-vuotiaista osuus on peräti 70 prosenttia.
Kuntavaaleissa käydään 292 erilaiset vaalit. Tällä viitataan Manner-Suomen kuntien määrään.
– Paikalliset keskustelut voivat liittyä mihin tahansa teemaan, Minna Karhunen huomauttaa.
Kuntavaalit pidetään sunnuntaina 13. huhtikuuta yhtä aikaa aluevaalien kanssa. Tietoykkösen toteuttamaan kyselyyn vastasi tuhat suomalaista 14.–22. tammikuuta. Kokonaistuloksen virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.
