Laki säätelee esimerkiksi sitä, miten paljon työhakemuksia työttömän pitää tehdä sekä sitä, kuinka usein virkailijoiden pitää tavata työttömiä.
Uudistusta koskeva lakiluonnos on parhaillaan lausuntokierroksella. Kuntaliiton kehittämispäällikön Erja Lindbergin mukaan esitetyt muutokset jäävät pieniksi.
– Palveluja pitäisi tarjota asiakaslähtöisemmin. Joku työhakija tarvitsee tukea useammin, toinen harvemmin, Lindberg sanoo Uutissuomalaiselle.
Työllisyysalueiden toivomaa suurempaa asiakaslähtöisyyttä ei ole lakiluonnoksessa. Yksi syy tähän on se, että Suomi on saanut työttömien palveluihin 90 miljoonaa euroa EU-rahoitusta vuosina 2022 ja 2023
Rahoituksen ehtona on, että Suomi pystyy saavuttamaan vuonna 2022 käyttöön otetun pohjoismaisen työvoimapalvelumalliin tavoitteet.
– Silloin otettiin käyttöön tiiviimpi asiakkaiden tapaamistahti lisäämällä täydentäviä työnhakukeskusteluja sekä ottamalla käyttöön yksilöllinen työnhakuvelvoite. Näitä palvelumallin elementtejä ei voi poistaa ilman, että EU-rahoituksen saannin ehdot vaarantuvat, erityisasiantuntija Toni Ruokonen työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo Uutissuomalaiselle.
Työttömien velvoite hakea neljää työpaikkaa kuukaudessa ei ole poistumassa laista.
Lahden kaupungin työllisyyspalvelujohtaja Taisto Tuominen pitää työhakijoille säädettyä haastattelujen määrää sekä työnhakuvelvoitetta lakiluonnoksen kipukohtina.
– Työnantajan näkökulmasta on huono asia, että he saavat hakemuksia hakijoilta, jotka täyttävät hakuvelvollisuuttaan eivätkä ole tosissaan hakemassa paikkaa.
