– Tilanne näyttäisi vakiintuneen. Samankaltaista kasvua, jota viime vuonna nähtiin vuokratyövoimassa, ei ole. Vuokratyövoiman käyttö koko valtakunnan tasolla on jopa hiuksenhienosti vähentynyt, sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kansliapäällikkö Veli-Mikko Niemi kertoo Uutissuomalaiselle.
Vuokratyövoiman käytön selvittämiseksi ja vähentämiseksi viime syksynä asetettu verkosto totesi helmikuisessa selvityksessään, että hyvinvointialueiden omat toimet ovat ratkaisevia. Verkoston puheenjohtajana toimiva Niemi arvioi, että hyviä käytäntöjä on oletettavasti otettu käyttöön, koska vuokratyövoiman käyttö on tasaantunut.
– Esimerkiksi työvuororatkaisuilla on saatu omaa työvoimaa hyödynnettyä paremmin. Toinen kokonaisuus on se, että sopimuksissa ja vuokratyövoiman hankinnoissa on tehty parempia ratkaisuja eli kustannuksia on pystytty hillitsemään.
Vuokratyövoiman kustannukset olivat hyvinvointialueilla ja HUS-yhtymässä yhteensä tammi–kesäkuussa noin neljä prosenttia työvoimakustannuksista. Euroissa tämä tarkoittaa yhteensä yli 270 miljoonaa.
Koko viime vuonna vuokratyövoimaan käytettiin alueilla kaikkiaan yli 600 miljoonaa euroa.
Hyvinvointialueiden välillä on suuria eroja vuokratyövoiman käytössä. Niemen mukaan muutamilla alueilla vuokratyövoiman käyttö on selvästi ongelmallista.
– Näillä alueilla pitäisi miettiä, miksi joudutaan näin paljon tai näin kalliilla hankkimaan palveluja.
Tuoreiden lukujen perusteella esimerkiksi Itä-Uudellamaalla vuokratyövoiman osuus työvoimakustannuksista on yli 16 prosenttia, mikä on 25 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana vuosi sitten.
Kaikkiaan 13 hyvinvointialueella vuokratyövoimakulujen osuus työvoimakustannuksista on kasvanut tammi–kesäkuussa viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.
Toisaalta vuokratyövoiman osuus työvoimakustannuksista on pienentynyt kahdeksalla hyvinvointialueella, Helsingissä ja HUS-yhtymässä, joka vastaa erikoissairaanhoidosta Uudenmaan alueella.
