Kanta-Hämeen ja Uudenmaan välinen raja Riihimäellä. LEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKOMAA

Uudellamaalla asuu lähes kolmannes Suomen väestöstä

Uudenmaan väestö jatkoi nopeaa kasvua viime vuonna.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Vuonna 2024 Uudenmaan väestö kasvoi 23 628 henkilöllä, mikä oli kaikkien aikojen toiseksi nopein kasvuvauhti. Kaikkiaan maakunnassa asui viime vuoden lopulla 1 783 165 henkilöä, mikä vastasi 32 prosenttia koko Suomen väestöstä, kertoo Uudenmaan liitto.

Maakunnan nopea väestönkasvu on ollut ennen kaikkea seurausta voimakkaasti kasvaneesta nettomaahanmuutosta. Viime vuonna väestö kasvoi nettomaahanmuuton myötä 16 210 henkilöllä. Kaikkien aikojen ennätys rikottiin toissa vuonna, jolloin nettomaahanmuutto oli 21 751 henkilöä.

MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU ALLA

Vuodesta 2023 nettomaahanmuuttoa on kiihdyttänyt Ukrainan pakolaisten oikeus hakea kotikuntaa vuoden maassaoloehdon täytyttyä. Viime vuonna ukrainalaisten osuus nettomaahanmuutosta oli Uudellamaalla 16 prosenttia.

Luonnollinen väestölisäys lähes kaksinkertaistui edellisvuodesta

Kuten koko Suomessa, myös Uudellamaalla luonnollinen väestönlisäys on kääntynyt selvään laskuun viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2023 väestö kasvoi luonnollisen väestölisäyksen myötä ainoastaan 1 328 henkilöllä.

Vielä 2010-luvun alussa luonnollinen väestönlisäys oli Uudellamaalla yli 7 000 henkilöä.

Viime vuonna luonnollinen väestönlisäys kuitenkin lähes kaksinkertaistui edellisvuodesta väestön kasvaessa sen myötä 2 405 henkilöllä. Edellisvuoteen verrattaessa syntyvyys kasvo 411 henkilöllä ja kuolleisuus väheni 666 henkilöllä.

Maan sisäinen muuttovoitto kääntynyt selvään kasvuun

Koronavuosina 2020–2022 maan sisäinen muuttoliike Uudellemaalle vähentyi selvästi verrattuna aikaisempiin vuosiin ja oli jopa negatiivista vuonna 2021. Vuoden 2024 tilastojen perusteella maan sisäisen muuttoliikkeen trendi on kuitenkin palautunut 2010-luvun keskimääräiselle kasvu-uralle ja jopa ylittänyt sen. Viime vuonna maan sisäinen nettomuutto Uudellemaalle oli kaikkiaan 5 526 henkilöä.

Uudellemaalle suuntautuvasta maan sisäisestä nettomuutosta kasvava osa on ollut viime vuosina vieraskielisten muuttoja. Yhä useampi muualle Suomeen saapuva maahanmuuttaja päätyykin myöhemmin asumaan etenkin pääkaupunkiseudun kuntiin. Uusimaa onkin Suomen ainoa maakunta, joka saa merkittävää maan sisäistä muuttovoittoa vieraskielisistä henkilöistä.

Uudellamaalla väestönkasvu on jo pitkään keskittynyt voimakkaasti pääkaupunkiseudulle ja osaan sen kehysalueen kuntia. Tällä hetkellä Helsingin seudulla asuu 90 prosenttia koko maakunnan väestöstä. Itä-Uudellamaalla väestönkasvu on ollut jo pitkään maltillista ja Länsi-Uudellamaalla kääntynyt selvään laskuun.

Vuonna 2024 väestön suhteellinen kasvu oli Uudellamaalla selvästi nopeinta Espoossa ja Tuusulassa. Espoon kasvu oli suhteellisesti koko Manner-Suomen toiseksi nopeinta ja Tuusulan kolmanneksi nopeinta. Nopeimmin kasvoi Kaskinen Pohjanmaalla.

Määrällisesti nopeinta kasvu oli Suomessa Helsingissä ja toiseksi nopeinta Espoossa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS