Suomen talouden taantuma on kestänyt pidempään kuin vielä vuosi sitten ennakoitiin. Yritykset ovat joutuneet sopeuttamaan toimintaansa, mikä on näkynyt vilkkaana muutosneuvotteluiden vuotena Uudellamaalla.
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemat Alueelliset kehitysnäkymät ja Työvoimabarometri tuovat esiin toimialoittain ja alueittain vaihtelevia näkymiä Uudenmaan elinkeinoelämässä ja työmarkkinoilla.
Alueelliset kehitysnäkymät perustuvat ELY-keskusten johdolla syyskuussa käytyihin yli 70 keskustelutilaisuuteen, joihin osallistui yli 1 600 alueiden asiantuntijaa muun maussa maakuntienliitoista, kunnista, oppilaitoksista, kehitysyhtiöistä ja kauppakamareista. Arvioiden taustalla on myös tilastotietoja sekä alueellisia kyselyjä ja barometrejä.
Uudenmaan ELY-keskuksen tutkija Linnea Alhon mukaan lyhyenkin aikavälin ennakointi on tällä hetkellä hankalaa epävakaan geopoliittisen tilanteen vuoksi.
– Lähi-idän konfliktin mahdollinen laajeneminen sekä USA:n vaalitulos ja tulevan politiikan suunta heijastuvat monin tavoin Suomen talouteen ja Uudellamaalla toimiviin yrityksiin. Monet yritykset jarruttavat investointeja ja rekrytointeja. Viimeinen vuosi on ollut viivytystaistelua talouden käännettä odottaessa ja sinnittely jatkunee vielä jonkin aikaa, mutta myös optimismiin on Uudellamaalla tänä syksynä aihetta, hän sanoo.
Suhdannekuopasta kohti orastavaa kasvua
Teollisuus ja rakentaminen ovat kärsineet tuotannon laskusta, mikä jatkui yhä tänä vuonna. Sen sijaan palvelualoilla on nähtävissä valonpilkahduksia. Erityisesti tuotanto on kasvanut informaation ja viestinnän sekä liike-elämän palveluiden aloilla.
Vaikka asuntorakentaminen onkin ollut vaikeuksissa, korjausrakentamisen ennakoidaan lähtevän pian liikkeelle, ja infrarakentaminen on jo kääntynyt kasvuun. Teollisuuspuolella rakennushankkeiden aloitukset ovat myös kääntyneet nousuun.
Uudellamaalla on esimerkiksi käynnissä uusia datakeskushankkeita useilla paikkakunnilla. Puhtaan energian investointeja on myös vireillä runsaasti eri puolilla maakuntaa, ELY-keskus kertoo.
Alueellisesti tarkasteltuna Länsi-Uudellamaalla on vältetty pahin notkahdus ja pääkaupunkiseudun horisontissa näkyy jo positiivisia signaaleja. Työttömyyden arvioidaan kuitenkin pysyvän vielä jonkin aikaa korkeana. Itä-Uudellamaalla tilanne on pysynyt suhteellisen vakaana, ja Keski-Uudenmaalla talous näyttää elpyvän.
Keski-Uudellamaalla on käynnissä useita investointihankkeita logistiikan, kaupan ja puhtaan energian aloilla, mikä luo positiivista virettä lähivuosille. Positiivisia merkkejä näkyy myös matkailu- ja tapahtuma-alalla. Helsingin seudun ja Länsi-Uudenmaan vilkas matkailukesä on piristänyt alueen taloutta.
Osaajapula tekee hiljalleen paluuta myös Uudellemaalle
Koronapandemiasta toipumisen aika jäi työllisyyden kannalta lyhyeksi. Keväällä 2023 työttömyys kääntyi taas noususuuntaan Uudellamaalla, ja nousu jatkuu yhä. Työttömyys on kasvanut erityisesti rakennusalan työntekijöiden sekä liike-elämän ja hallinnon erityisasiantuntijoiden ammattiryhmissä.
Taantuman aikana työvoiman saatavuusongelmat Uudellamaalla ovat hetkellisesti helpottaneet, mutta suhdanteen kohentuessa osaajapula uhkaa palata.
Työvoimabarometrin tietojen mukaan erityisesti rakennusalalla pelätään osaajien katoavan, silla alan vaihtaminen on taantuman aikana ollut vilkasta.
ICT-alalla on kasvava tarve erityisosaajille, kuten sovelluskehittäjille ja -arkkitehdeille, jotka hallitsevat tekoälyn, pilviteknologiat ja data-analytiikan hyödyntämisen.
Ravintola-ala kärsii kokkipulasta, sillä pandemian aikana alalta lähti paljon tekijöitä. Sote-alalle ennakoidaan HUSin mittavien muutosneuvotteluiden ja hyvinvointialueiden tilanteen vuoksi aukeavan tavallista vähemmän uusia työpaikkoja ensi vuoden aikana.
Suomen bruttokansantuotteesta noin 40 prosenttia tehdään Uudellamaalla. Uudenmaan osuus Suomen työvoimasta on noin kolmannes.
