Ukrainan joulukuun alussa esittelemän uuden drooniohjuksen on määrä parantaa merkittävästi maan kykyä toteuttaa ilmaiskuja syvälle Venäjän alueelle. Peklo-ohjuksen (suom. Helvetti) kantamaksi on ilmoitettu 700 kilometriä, ja se voi saavuttaa jopa 700 kilometrin tuntinopeuden.
Yhdysvaltalaisen Atlantic Council -ajatushautomon Ukraine Alert -palvelua johtavan Peter Dickinsonin mukaan Peklo on vain yksi lukuisista pitkän kantaman aseista, joita Ukraina parhaillaan kehittää. Presidentti Volodymyr Zelenskyi totesi joulukuun alussa, että pitkän kantaman Paljanytsia-ohjus on jo edennyt sarjatuotantoon ja uuden Ruta-ohjuksen kokeilut ovat käynnissä.
Niin ikään Ukrainassa valmistetun Neptune-risteilyohjuksen pitkän kantaman version odotetaan tulevan käyttöön lähitulevaisuudessa. Ohjustyyppi on tullut tunnetuksi iskusta, jolla Venäjän Mustanmeren laivaston lippulaiva Moskva upotettiin keväällä 2022.
– Näiden kehitysaskelten lisäksi Ukrainan puolustusministeriö on äskettäin ilmoittanut suunnitelmista tuottaa vuonna 2025 yli 30 000 pitkän kantaman hyökkäyslennokkia, joiden valmistusta kansainväliset kumppanit osittain rahoittavat, Peter Dickinson toteaa.
Ukraina on kuluvan vuoden aikana toteuttanut laajamittaisia ilmahyökkäyksiä Venäjän energiateollisuutta ja sotilaallista infrastruktuuria vastaan pitkän kantaman lennokein. Kun kotimainen tuotanto on nyt saavuttanut ennätystason, hyökkäysten ennakoidaan vuonna 2025 voimakkaasti kiihtyvän.
Rajoituksiin on turhauduttu
Ukrainan pyrkimykset pitkän kantaman aseiden kotimaisen tuotannon kasvattamiseksi heijastavat asiantuntijan mukaan laajalle levinnyttä turhautumista länsimaisten kumppaneiden asettamiin rajoituksiin, jotka kohdistuvat iskuihin Venäjän alueelle.
– Lähes koko sodan ajan läntiset johtajat ovat estäneet Ukrainaa iskemästä Venäjällä sijaitseviin kohteisiin, koska ovat kantaneet huolta Kremlin mahdollisista vastatoimista. Tämä on antanut Venäjälle mahdollisuuden hyökätä rankaisematta Ukrainan kaupunkeja ja siviili-infrastruktuuria vastaan ja pakottanut Ukrainan puolustamaan itseään toinen käsi selän taakse sidottuna, Dickinson sanoo.
Vaikka linjaa on syksyn aikana lievennetty, useiden rajoitusten uskotaan hänen mukaansa olevan edelleen voimassa.
– Läntisten liittolaisten Ukrainalle toimittamien ohjusten enimmäiskantama on sitä paitsi suhteellisen vaatimaton – enintään 300 kilometriä – joten niistä on vain rajallisesti hyötyä Venäjän kaltaista valtavaa maata vastaan, hän huomauttaa.
Sota Vladimir Putinin kynnykselle
Nyt Kiovassa Dickinsonin mukaan arvioidaan, että pitkän kantaman asearsenaalin vahvistaminen on välttämätön edellytys kestävälle rauhalle.
– Pitkän kantaman ohjusten lisäämisen kannattajat katsovat, että ellei Ukraina pysty siirtämään Vladimir Putinin sotaa Venäjän alueelle, Kremlin diktaattorilla ei juuri ole syytä pyrkiä sopimukseen, Dickinson sanoo.
Ohjushyökkäyksillä uskotaan voitavan heikentää Venäjän sotilaallista potentiaalia. Samalla halutaan vaikeuttaa Putinin sotakoneiston rahoitusta iskemällä öljynjalostamoihin ja muihin maalle taloudellisesti tärkeän mutta erittäin haavoittuvaisen energiateollisuuden kohteisiin.
Pian kolme vuotta jatkuneen Venäjän täysimittaisen hyökkäyssodan kuluessa Ukraina on onnistunut Peter Dickinsonin mukaan merkittävästi vahvistamaan kotimaista puolustustarviketuotantoaan panssariajoneuvoista ja tykistökranaateista elektronisen sodankäynnin järjestelmiin ja meridrooneihin.
Suurimman osan tästä rahoittavat hänen mukaansa Ukrainan läntiset kumppanit, joita on kannustettu tekemään tilauksia ukrainalaisilta tuottajilta.
