Kokoomuksen kansanedustaja, sotatieteiden tohtori ja kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll korostaa Rajavartiolaitoksen roolia Suomen kokonaisturvallisuuden kannalta.
Limnéllin mukaan Suomen turvallisuusympäristön muutoksiin on reagoitu poliisissa ja puolustusvoimissa. Rajavartiolakia sen sijaan on päivitetty viimeksi vuonna 2005 ja toimintamalleja päivitetty laajemmin viimeksi 1990-luvulla.
Kansaedustaja korostaa Suomen muuttunutta tilannetta tuoreena Nato-maana sekä muistuttaa viime vuosien rajakriiseistä.
– Turvapaikanhakijoita nähtiin Puolan ja Valko-Venäjän rajalla viime vuonna, ja tuoreessa muistissa ovat vuoden 2015 Venäjän organisoimat turvapaikanhakijat Suomen itärajalla, Limnéll huomauttaa tiedotteessa.
– Rajavartioviranomainen sai huhtikuussa vastuulleen yli 1 300 kilometriä uutta rajaa Naton ja Venäjän välillä. Ruotsin jengirikollisuus näkyy länsirajalla huumekauppana, johon Suomessakin on jo ollut pakko reagoida. Samalla viimeisimmät muutokset Rajavartiolaitoksen toimintaan on tehty aikana ennen Ukrainan sotaa, Suomen Nato-jäsenyyttä sekä uuden teknologian mukanaan tuomaa kyber- ja hybridivaikuttamista, toteaa Limnéll.
Suomessa tilanne on ollut Limnéllin mukaan ollut hyvä. Rajaviranomainen on pystynyt vastaamaan sille asetettuihin haasteisiin. Tulevaisuuden vaatimukset ovat hänen mukaansa silti erilaiset, ja siksi niihin tulee varautua ennakoivasti jo nyt.
– On syytä selvittää, mitä rajaturvallisuusuudistus tarkoittaisi. Operatiivisesti, taktisesti, strategisesti, lainsäädännöllisesti, resurssien sekä viranomaisyhteistyön ja vastuiden jakautumisen näkökulmasta. Raja on ensimmäinen viranomainen, joka huomaa jos Suomea aletaan tavalla tai toisella painostaa. Siksi sillä täytyy olla sen mukaiset toimintaedellytykset: valmius reagoida myös sellaisiin uhkiin, joita emme vielä ole kohdanneet, Limnéll päättää.
