Uusi ase Ukrainan ilmapuolustukseen: Näin Shershen toimii

Ilmatorjuntajärjestelmä paikkaa Ukrainan pulaa ohjuksista.
Venäläisdrooni Kiovan yllä. AFP / LEHTIKUVA / GENYA SAVILOV
Venäläisdrooni Kiovan yllä. AFP / LEHTIKUVA / GENYA SAVILOV

Ukraina on julkistanut uuden kotimaassa kehitetyn ilmatorjuntaohjusjärjestelmän, jonka tarkoituksena on hyödyntää useita erilaisia ilmataisteluohjuksia ja muuntaa ne joustavaksi maanpäälliseksi ilmapuolustuskyvyksi, kertoo puolustus- ja ilmailualaa seuraava TWZ-julkaisu.

Shershen-järjestelmä muodostuu komentoyksiköstä, valvontatutkasta ja useista laukaisualustoista, jotka voivat käyttää sekä ukrainalaisia että länsimaisia ohjuksia.

Järjestelmä esiteltiin Puolan Kielcessä järjestetyssä puolustusnäyttelyssä. Kyseessä on toinen toimiva prototyyppi, jonka kerrotaan olevan rakenteeltaan lähellä tuotantokokoonpanoaan.

Ukraina kehittää parhaillaan erilaisia ja monimuotoisia ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä ja mukauttaa vanhempia ohjuksia sekä ulkomailta toimitettuja aseita ratkaistakseen maata piinaavan pulan torjuntaohjuksista.  

Tämä pyrkimys on tuottanut joitakin selvästi epätavanomaisia yhdistelmiä. Ukrainan niin kutsutut FrankenSAM-ohjelmat ovat yhdistäneet neuvostoaikaisia laukaisualustoja ja tutkia länsimaisiin ohjuksiin, kun taas toiset järjestelmät ovat mukauttaneet neuvostovalmisteisia R-73-ilmataisteluohjuksia maasta tapahtuvaa laukaisua varten.

Myös Britannia ja Tanska ovat tehneet yhteistyötä Ukrainan kanssa kehittäen konttipohjaista Gravehawk-järjestelmää, joka on rakennettu muunneltujen ilmataisteluohjusten ympärille.

Uusi Shershen-järjestelmä vie tämän filosofian askeleen pidemmälle tekemällä ohjusten vaihdettavuudesta järjestelmän keskeisen ominaisuuden.

Se voi käyttää useita eri tyyppisisä ilmataisteluohjuksia maasta tapahtuvaa laukaisua varten tarjoten paljon enemmän joustavuutta kuin perinteiset ilmatorjuntajärjestelmät, jotka on suunniteltu vain yhden torjuntaohjuksen ympärille.

Ukraina tarvitsee kipeästi lisää ilmatorjuntaohjuksia, koska Venäjän drooni- ja ohjusiskut ovat lisääntyneet entisestään.

Venäjän joukot yrittävät edetä pienryhmissä.
Mika Aaltolan mukaan neuvottelupolku Venäjän kanssa vaatii mandaatin, substanssin ja halukkaan vastapuolen.
Liittovaltion budjettialijäämän arvioidaan olevan 2,5 prosenttia BKT:sta.
Mainos