Valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yksikkökustannushankkeen ensimmäiset tiedot ovat valmistuneet.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa tehtävä kehitystyö tukee hallituksen tavoitetta parantaa hyvinvointialueiden kustannustehokkuutta. Lisäksi kustannuslaskenta mahdollistaa palveluiden kustannusvaikuttavuuden arvioinnin.
Yksikkökustannuksilla tarkoitetaan kustannuksia, jotka kohdistuvat tiettyyn palvelutapahtumaan, kuten hoitojaksoon tai käyntiin. Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa yksikkökustannusten vertailu hyvinvointialueiden ja erilaisten tuotantotapojen välillä. Päätöksenteon on perustuttava luotettaviin ja vertailukelpoisiin tietoihin, minkä vuoksi aineistojen validointi ja laskentamenetelmä on tehty huolellisesti.
– Yksikkökustannusten kehittäminen on keskeinen askel kohti entistä kustannustehokkaampaa ja laadukkaampaa palvelujärjestelmää. Haasteena on ollut, että hyvinvointialueilla ei ole ollut kattavaa kuvaa oman palvelutuotannon kustannuksista. Siihen tässä työssä haetaan ratkaisuja yhdessä hyvinvointialueiden kanssa. Juuri tässä hetkessä, kun hyvinvointialueet kehittävät toimintaansa uudessa sote-rakenteessa, on välttämätöntä, että ne voivat pohjata päätöksentekoa tietoon, sanoo kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) tiedotteessa.
Yksikkökustannusten laskenta tukee tarkempaa budjetointia ja vertaiskehittämistä hyvinvointialueilla. Alueet voivat tunnistaa toimivat käytänteet, vertailla tuotantotapoja sekä kehittää palvelutuotannon kustannusvaikuttavuutta.
– Hyvinvointialueiden on tärkeää vertailla ja arvioida omia käytäntöjään luotettavan tiedon pohjalta, jotta voidaan tehdä perusteltuja päätöksiä alueiden ja ihmisten parhaaksi. Yksikkökustannusten laskentaa kehitetään nyt siten, että siitä saadaan aidosti työkalu valtioneuvoston ja hyvinvointialueiden tiedolla johtamisen tueksi, toteaa sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.).
Ministerit Anna-Kaisa Ikonen ja Kaisa Juuso painottivat tiedotustilaisuudessa 13. joulukuuta 2024 yksikkökustannusten merkitystä sekä valtion että hyvinvointialueiden tiedolla johtamisen vahvistamiseksi. Tiedon avulla voidaan seurata eri potilasryhmien hoitoketjujen kustannuksia ja kustannusvaikuttavuutta kansallisesti.
Ensimmäisenä on kehitetty yksikkökustannusten laskentamenetelmää ja ohjeistusta vertailukelpoisten yksikkökustannusten saamiseksi. Yksikkökustannusten laskenta perustuu THL:n tekemään pitkäjänteiseen työhön, jossa kansalliset aineistot toiminnasta ja taloudesta on ensin yhdistetty toisiinsa.
Yksikkökustannuslaskentaa on toteutettu vuoden 2024 aikana sosiaali- ja terveysministeriön, valtiovarainministeriön ja THL:n yhteistyönä kahdessa eri projektissa jatkumona THL:ssä vuonna 2020 aloitetulle työlle.
Laskennan tuloksena on saatu viiden ensimmäisen palveluluokan kansalliset yksikkökustannukset käyttäen kansallisia aineistoja. Nämä viisi ovat iäkkäiden ja vammaisten ympärivuorokautinen palveluasuminen, iäkkäiden kotihoito, perustason vastaanottopalvelut sekä lastensuojelun laitospalvelu. Hankkeen edetessä laskentaa tehdään myös alueittain ja yksityiskohtaisemmin. Lisäksi hankkeessa on selvitetty hyvinvointialueiden järjestämisvastuun käsitettä lainsäädännön näkökulmasta, ja tämä työ on nyt julkaistu.
Seuraavien kahden vuoden aikana yksikkökustannuslaskentaa kehitetään edelleen yhdessä hyvinvointialueiden kanssa. Tavoitteena on liittää tiedot osaksi yksittäisiä asiakkaita tai potilaita koskevaan hoitoilmoitusrekisteriin. Näin voidaan entistä tarkemmin seurata hoitoketjujen kustannuksia ja arvioida niiden vaikuttavuutta.
Seuraavia hankkeen tuloksia sekä kustannuslaskennan opas on tarkoitus julkaista alkuvuodesta 2025.
