Lapsiperheiden rahataitojen vahvistamiseen on luotu Turun yliopistossa uusi menetelmä: lapsiperheen vahvat rahataidot eli VaRa-interventio.
Intervention tärkeimpinä tavoitteina on parantaa perheiden vanhempien talousosaamista ja vähentää mahdollista taloudellista ahdistuneisuutta. Käynnistymässä on intervention toinen testauskerta lapsiperheiden vanhempien parissa.
Kaksivuotista VaRa-tutkimusta johtavan Turun yliopiston sosiaalityön erikoistutkijan Anniina Kaittilan mukaan uudelle menetelmälle on suuri tarve. Lapsiperheiden taloudellinen tilanne on heikentynyt, ja suunta on kohti huonompaa.
– Monet mittarit osoittavat lapsiperheiden taloudellisen tilanteen heikentyneen, esimerkiksi ylivelkaantuneiden lapsiperheiden määrä on korkea ja toimeentulotukea saavien määrä on kasvussa. Sosiaalityössä ei kuitenkaan ole tutkittuja työmenetelmiä, joilla perheitä voidaan talousasioissa tukea, Kaittila kertoo yliopiston tiedotteessa.
VaRa-interventio kehitettiin vuonna 2022 Turun yliopiston sosiaalityön professorin Mia Hakovirran johtamassa Taloussosiaalityö lapsiperheissä -hankkeessa. Jo tuolloin tehtiin pienimuotoinen kokeilu VaRa-interventiolla, nyt tavoitteena on nelinkertaistaa kokeeseen osallistuvien perheiden määrä ja siten vahvistaa intervention tutkimukseen pohjaavaa toimintamallia.
Raha-asiat ovat jo sosiaalityön alkujuurista lähtien kytkeytyneet tiiviiksi osaksi sosiaalityötä. Tästä huolimatta kansallisesti ja kansainvälisesti asiakkaiden taloustaitojen tukemiseen on ollut hyvin vähän tutkittuja työmenetelmiä.
Helsingin yliopistossa VaRa-hanketta johtava sosiaalityön yliopistonlehtori Katri Viitasalo näkee tarpeen taloussosiaalityön kehittämiselle ja uusille työmenetelmille ja työtavoille.
– Kun aiemmin sosiaalityön keinona käytettiin erityisesti toimeentulotukea, työtä leimasi talousongelmiin vastaaminen rahansiirroilla. Silloin ei jäänyt tilaa muille, enemmän ennaltaehkäiseville keinoille, Viitasalo sanoo.
Tutkimuksen aikana VaRa-interventiota toteutetaan hyvinvointialueilla sekä sosiaalipalveluita tarjoavassa yrityksessä ja järjestössä. Tutkimukseen osallistuvat sosiaalityöntekijät- ja ohjaajat koulutetaan intervention läpiviemiseen.
Interventio rakentuu viidestä tapaamisesta, joissa käsitellään taloudenhallintaa arjessa, perheen tuloja ja menoja, sosiaalisia verkostoja ja omaa rahasuhdetta. Viimeisellä tapaamiskerralla arvioidaan työskentelyä ja laaditaan jatkosuunnitelma. Kunkin perheen kanssa työskennellään 2–4 kuukautta.
– Taloussosiaalityön tuen pitää olla myös psykososiaalista. Asiakas ja työntekijä miettivät yhdessä, millaisia muutoksia perhe toivoo, miksi vaikeuksia on ja mitä voidaan tehdä, Kaittila sanoo.
Tutkimuksessa etsitään keinoja, joilla raha-asioista voidaan puhua ilman tuomituksi tulemisen tunnetta.
– Liian usein talousvaikeuksiin liitetään mielikuva, että ihminen on itse syypää taloudellisiin vaikeuksiinsa. Siihen liittyy paljon häpeää, Kaittila sanoo.
Tutkimuksen lippulaiva INVESTistä johdettu tutkimushanke on Turun, Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen sekä norjalaisen OsloMetin ja yhdysvaltalaisen St Louis Universityn yhteinen. Tutkimusta rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö sosiaalityön yliopistotasoisen tutkimuksen valtiontakauksella sekä oikeusministeriö talousosaamisen edistämistä toteuttavien hankkeiden valtionavustuksella.
LUE MYÖS:
Eivätkö rahasi tahdo riittää? Asiantuntija listaa parhaat säästövinkit
