Nato-maa Suomen pitää harkita, millaista osaamiskeskusta (Center of Excellence) tänne aletaan luoda, toteaa kokoomuksen kansanedustaja, turvallisuuspolitiikan asiantuntija Jarno Limnéll.
Lähes jokaisessa Naton jäsenmaassa sijaitsee tiettyyn erityisosaamisen alueeseen liittyvä osaamiskeskus. Esimerkiksi Virossa sijaitsee Naton kyberpuolustuksen osaamiskeskus, Latviassa strategisen viestinnän osaamiskeskus ja Norjassa kylmien olosuhteiden operaatioiden osaamiskeskus.
– Suomessa ei ole vielä julkisuudessa juurikaan käyty keskustelua siitä, tavoitteleeko Suomi omaa osaamiskeskusta ja mikä se erityisosaamisen alue olisi, Limnéll sanoo Verkkouutisille.
– Minä toivon Suomen tavoittelevan tätä, ja asiasta kannattaa käydä keskustelu.
Hän nostaa esille kolme olennaista asiaa Suomen kannalta:
– Ensinnäkin minkälaiselle erityisosaamisen keskukselle nyt on tarvetta näiden olemassa olevien keskusten lisäksi?
– Toisena asiana pitäisi miettiä, mitä erityisosaamista Suomella on ja millä tavalla voimme profiloitua Naton sisällä tuoreena jäsenmaana.
Kolmanneksi Limnéll katsoo, että osaamiskeskukseen liittyy hyvin vahvasti ekosysteemiajattelu, jossa voisi olla mukana Puolustusvoimat, julkinen sektori, oppi- ja tutkimuslaitokset sekä yritykset.
– Tällaisella aihiolla voitaisiin luoda talouskasvua ja innovaatioita. Näin edistettäisiin myös suomalaista turvallisuusalan yritystoimintaa.
Teknologinen osaaminen
Jarno Limnéll kiinnittää huomiota teknologian kiihtyvään kehitykseen ja muistuttaa, että tämä korostuu Naton Madridin-huippukokouksessa viime kesänä julkaistussa strategisessa konseptissa. Teknologian kehitys vaikuttaa laajasti kansalliseen turvallisuuteen, yritysten turvallisuuteen ja ihmisten arkipäivään.
– Teknologia muuttaa voimakkaasti sodankäyntiä, yhteiskuntien toimintaa ja ihmisten turvallisuutta arjessa.
Hän kertoo pohtineensa alustavasti uutta Naton osaamiskeskusta, joka voitaisiin perustaa Suomeen.
– Minun mielestäni suomalainen osaaminen menee sinne teknologian ja digitalisaation puolelle.
– Suomelle voisi sopia johtamisjärjestelmäalaan liittyvä Naton osaamiskeskus. Eli tämä tarkoittaa teknologiaan perustuvia johtamisjärjestelmiä, joihin liittyvät tietoliikenneyhteydet, tietoturva ja johtamista tukevat palvelut.
Limnéll mainitsee Riihimäen, jossa tämänkaltaiselle toiminnalle on jo luotu jonkin verran pohjaa.
– Siellä on alettu edistää ekosysteemiajattelua, jossa on mukana Puolustusvoimien rakenteita, yrityksiä ja oppilaitoksia.
– Siellä on jo muun muassa Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkoulu, Viestikoulu ja Elektronisen sodankäynnin keskus. Siellä on myös asetehdas Sako Oy.
Hän kehottaa huomioimaan nimenomaan yritysten liiketoiminta- ja kasvumahdollisuudet.
– Puolustus- ja turvallisuusala on kasvava markkina. Nato-jäsenyys avaa suomalaisille yrityksille uudenalaisia mahdollisuuksia.
Selvitystyö
Jarno Limnéllin mielestä seuraava hallitus voisi alkaa edistää osaamiskeskushanketta ja siihen liittyvää ekosysteemiajattelua julkisen keskustelun kautta.
– Tämä on yksi osa sitä profiilia, jota me haluamme Nato-maana rakentaa. Juuri tällaisilla päätöksillä luodaan sitä profiilia.
Hänen mielestään nyt ei pidä kuitenkaan kiirehtiä turhaan. Seuraavaksi kannattaisi käydä laaja keskustelu ja tehdä selvitystyö siitä, millainen osaamiskeskus Suomelle sopisi.
– Sitten kun meillä on käsitys siitä, mikä meidän näkökulmamme tähän on, tätä asiaa voitaisiin alkaa viedä eteenpäin poliittisesti ja määrätietoisesti, jotta osaamiskeskus saataisiin perustetuksi Suomeen seuraavan hallituskauden aikana.