Suomen kunnissa ja kuntayhtymissä otetaan tänä vuonna käyttöön uusi, yhtenäinen palkkausjärjestelmä. Uusi järjestelmä korvaa 2000-luvun alussa käyttöön otetun, työn vaativuuden arviointiin perustuvan paikallisen järjestelmän.
Muutos koskee vajaata 120 000:ta palkansaajaa, jotka noudattavat kunta-alan suurinta sopimusta, Kunta-alan yleistä virka- ja työehtosopimusta (KVTES).
Heitä ovat esimerkiksi lastenhoitajat, koulunkäynninohjaajat, toimistosihteerit, maatalouslomittajat ja kirjastojen sekä työllisyyspalveluiden henkilöstö. Lisäksi uuteen järjestelmään siirtyvät päiväkodeissa työskentelevät varhaiskasvatuksen opettajat, joita on noin 17000.
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT sekä alan pääsopijajärjestöt JAU ry, JUKO ry ja Sote ry hyväksyivät vuosia neuvotellut muutokset joulun alla.
Uutta järjestelmää kutsutaan tasopalkkajärjestelmäksi. Siinä kunkin tehtävän palkka on jaettu kolmelle tasolle vaaditun osaamisen ja vastuun mukaan. Tavoitteena on parantaa muun muassa palkkauksen kannustavuutta ja yhdenmukaisuutta kuntien välillä.
– Kun ennen oli neuvoteltu valtakunnallisesti vain yksi tehtäväkohtainen vähimmäispalkka, nyt palkkatasoja on kolme. Uusi järjestelmä mahdollistaa entistä paremmin sen, että palkkaus kehittyy uran aikana, kertoo tiedotteessa KT:n neuvottelujohtaja Henrika Nybondas-Kangas.
Uudessa järjestelmässä kunkin tehtäväkokonaisuuden palkat jaetaan kolmeen tasoon, jotka ovat A, B ja C. Perustaso on A, josta lisääntyvän vastuun ja -osaamisen myötä voidaan nousta tasoille B ja C.
Joissakin tehtävissä kokonaisuuksia on useita. Esimerkiksi koulunkäynninohjaajan tehtävät jaettiin perustehtäviin ja vastaavan koulunkäynninohjaajan tehtäviin, joissa molemmissa on kolme tasoa. Näin ollen käytössä on nyt kuusi eri vähimmäispalkkaa koulunkäynninohjaajille.
Jokaiselle tasolle on sovittu valtakunnallinen vähimmäispalkka. Paikallisesti palkat määräytyvät nykyisen palkkatason mukaan, ja voivat olla vähimmäispalkkaa korkeampia.
– Palkkauksen perusteet ovat valtakunnallisesti samat. Tämä tuo työntekijälle ennustettavia mahdollisuuksia palkkakehitykseen riippumatta siitä, missä kunnassa hän työskentelee, sanoo Nybondas-Kangas.
Tasopalkan päälle voidaan maksaa tasolisää, joka perustuu lisätehtävään tai -vastuuseen. Joissakin kunnissa on aiemmin käytetty tähän tarkoitukseen tehtäväkohtaisia lisiä, joista on päätetty paikallisesti.
– Valtakunnallisesti on sovittu kahdesta tasolisästä, joita maksetaan opiskelijan ohjauksesta ja varhaiskasvatuksessa lääkehoidosta. Muista tasolisistä ja niiden euromääristä neuvotellaan paikallisesti, kertoo KT:n johtava työmarkkina-asiamies Heikki Saaristo.
Uusi palkkausjärjestelmä tulee voimaan 1.2.2025. Työnantajille on annettu siirtymäaika, jonka mukaan järjestelmä tulee ottaa käyttöön 30.9.2025 mennessä.
Palkkausjärjestelmien kehittäminen edellyttää lisärahoitusta ja etenkin paikallisia eriä. Rahat uudistuksiin tulevat kunta- ja hyvinvointialan vuonna 2022 hyväksytystä palkkauksen kehittämisohjelmasta. Uusiin palkanosiin käytetään vuonna 2025 kehittämisohjelmassa sovitut helmi- ja kesäkuun palkankorotuserät.
– Palkkauksen kehittämisohjelman ansiosta pystymme uudistamaan kunta-alan palkkausta entistä kannustavammaksi, pitämään kiinni osaavista työntekijöistä ja kohdentamaan palkankorotuksia paikallisten tarpeiden mukaan, sanoo Henrika Nybondas-Kangas.
Jokainen työnantaja sijoittaa henkilöstönsä uusille palkkatasoille. Mahdolliset korotukset eivät sen vuoksi näy palkkalaskelmissa heti, vaan viimeistään lokakuusta alkaen, jolloin siirtymäaika päättyy. Työnantajan tulee sovittaa palkat tasoittain yhteen kohtuullisessa ajassa.
– Kenenkään palkka ei tässä uudistuksessa laske, mutta osalla se nousee. Korotusten todelliset euromäärät riippuvat kunnan nykyisestä palkkatasosta ja siitä, miten henkilöstö sijoittuu uusille tasoille, kertoo Heikki Saaristo.
Muutokset eivät vaikuta muihin palkanosiin, kuten työkokemuslisään tai työsuorituksen perusteella maksettavaan henkilökohtaiseen lisään. Myös esimerkiksi ilta- ja viikonloppulisät pysyvät ennallaan.
Uudistus ei vaikuta koulujen opettajiin, jotka noudattavat opetusalan työehtosopimusta OVTESia. Uuteen järjestelmään siirtyvät OVTESissä kuitenkin varhaiskasvatuksen opettajat.
– Syynä tähän on se, että päiväkotien muu henkilöstö noudattaa KVTESia, emmekä halunneet luoda samalle työpaikalle useita palkkausjärjestelmiä, kertoo KT:n opetusalasta vastaava neuvottelujohtaja Hannu Freund tiedotteessa.
Useilla kunta- ja hyvinvointialan sopimusaloilla neuvotellaan parhaillaan vastaavista uudistuksista. Tällaisia ovat muun muassa sote- ja pelastusala.
