Torstaina julkaistu puolustusselonteko linjataan selkänojaa puolustuksen kehittämiselle seuraavalle vuosikymmenelle. 2030-luvulla materiaalisen kehityksen painopiste siirtyy maavoimiin, jossa taistelu- ja rynnäkköpanssarivaunut sekä kranaatinheitin- ja tykistökalusto on vanhenemassa. Myös taisteilijoiden henkilökohtaiset aseet uudistetaan.
– Edessämme on vahvan varautumisen aikakausi. Vahvistamme Suomen puolustusta entisestään. Tämä kiteytyy neljään pilariin: kansallinen puolustuskyky, Naton pelote ja puolustus, puolustusyhteistyö sekä kokonaismaanpuolustus, puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoo.
Venäjän suhteen selonteko lähtee siitä, että itänaapurimme on pitkäkestoinen turvallisuusuhka – tapahtui Ukrainan sodassa lähitulevaisuudessa mitä vain. Tästä syystä Suomella on oltava jatkuva kyky vastata laaja-alaiseen vaikuttamiseen, pitkäkestoiseen sotilaalliseen painostamiseen ja ”vuosia kestävään laajamittaiseen sodankäyntiin” sekä omin voimin että osana Natoa, Häkkänen linjasi Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) seminaarissa aiemmin kuluvalla viikolla.
Vaikka Suomi on nyt Naton jäsen ja yhteinen puolustus on vahvistanut pelotetta, lähtee kaikki kuitenkin Naton artikla 3:n tavoitteiden toteuttamisesta ja omasta kansallisesta puolustuksesta. Siihen vastaa asevelvollisuus.
Edellinen puolustusselonteko valmistui vuonna 2021, joten nyt kyseessä on ensimmäinen puolustusselonteko sen jälkeen, kun Suomi liittyi sotilasliitto Naton jäseneksi.
Selonteon laatiminen aloitettiin syksyllä 2023. Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra (kok.) sanoo tiedotteessa, että selonteossa linjataan, että jalkaväkimiina-asian selvittämistä jatketaan.
– Valiokunta tulee kiinnittämään erityistä huomiota Puolustusvoimien näkemykseen ja Ukrainan sodasta saatuihin kokemuksiin. Ukrainan sodan kuva viittaa siihen, että Suomen asemaa Ottawan sopimuksen suhteen voi olla tarpeen harkita uudelleen, Kopra sanoo.
