Venäjä on saanut ydinaseitaan modernisoitua odotetusti ja on jatkanut niiden olemassaolosta muistuttamista, viimeksi helmikuun lopussa. Ydinpelotteen rakentaminen on ollut kuitenkin harkittua ja vakavaa jo pidempään.
The New York Timesin mukaan syksyllä 2022 puolustusministeri Sergei Šoigu otti yhteyttä puolustusministerikollegoihin Ranskassa, Turkissa, Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Yhteydenoton aiheena oli se, että Venäjällä oli kuulemma viitteitä siitä, että Ukraina saattaisi räjäyttää ”likaisen pommin”.
Likainen pommi tarkoittaa tavanomaisempaa asetta tai räjähdettä, johon lisätty radioaktiivista materiaalia. Eräänlainen tee-se-itse -ydinpommi, siis.
Samoihin aikoihin Yhdysvaltain tiedustelu havainnoi Venäjän asevoimien johdon keskustelevan taktisen ydinaseen käyttämisestä, kertoivat NY Timesin lähteet. Yhdysvaltojen puolustusministeri Lloyd Austin ja asevoimien komentaja Mark Milley pitivät venäläisten vastinpariensa kanssa kolme puhelinpalaveria neljän päivän aikana.
Yhdysvalloille syntyi käsitys, että Venäjä saattoi olla kehittelemässä tekosyytä päästäkseen käyttämään ydinasetta Ukrainassa. Ei mitään kovin isoa, ehkä muutaman kilotonnin kokoinen taktinen ydinase. Mutta lohtu on laiha, kun ajattelee että Yhdysvaltojen elokuussa 1945 Hiroshimaan pudottama Enola Gay -ydinpommi ei ollut sekään kuin 13 kilotonnia.
Yhdysvallat otti kiireesti yhteyttä liittolaisiin, vastustajiin ja valtioihin siltä välitä varmistaakseen mahdollisimman laajan tuen sille, että Venäjä saataisiin puhuttua luopumaan aikeistaan. Yhdysvaltain energiavirasto lähetti Puolaan valmiiksi kalustoa, jolla kerätä mahdollisesta ydinjätteestä näytteitä, joilla selvittää säteilevän materiaalin alkuperää.
NY Timesin lähteet presidentti Joe Bidenin hallinnossa sanovat, että moni tunsi, että maailma oli lähempänä ydinsotaa kuin kertaakaan aikaisemmin vuonna 1962 koetun Kuuban ohjuskriisin jälkeen.
Diplomaattiset ponnistuksiin liittyivät Kiina, Intia ja Turkki. Marraskuussa CIA:n johtaja William Burns tapasi Venäjän ulkomaantiedustelun SVR:n johtajan Sergei Naryškinin Turkin Ankarassa. Maailman uutisotsikoihin tapaamisesta nousi vankienvaihto, mutta myös ydinaseet. Ydinaseella uhkaaminen tuomittiin molemmin puolin. Venäjän presidentti Vladimir Putin perääntyi, jos koskaan tosissaan olikaan. On mahdollista, että ensisijainen tarkoitus oli nimenomaan testata, miten lännessä reagoidaan.
Putin ei ole kuitenkaan lopettanut ydinasejuttujaan. Viimeksi karkauspäivänä hän vastasi puheessaan esillä olleeseen spekulaatioon lähettää länsimaiden joukkoja Ukrainaan, että kaikki mitä länsi keksii, luo todellisen uhan ydinsodalle ja sivilisaation tuhoutumiselle.
Maailman johtava ydinasevalta
Myöhään torstaina Suomen aikaa yhdysvaltalainen ydinuhkaa monitoroiva järjestö julkaisi tuoreimmat laskelmansa Venäjän ydinaseista.
Venäjällä on 5580 ydinasetta, joista taktisia eli taistelukentällä käytettäviä ydinaseita on 1558. Taktisten ydinaseiden määrä on laskenut edellisestä mittauskerrasta hiukan, päättelevät Federation of American Scientists (FAS) -järjestön ydinasetutkijat.
Jon B. Wolfsthalin arvovaltainen tutkijatiimi ei kuitenkaan usko, että Venäjä olisi pienentänyt arsenaaliaan, vaan tuore data on saanut arvioiden tekijät muuttamaan omaa arviotaan.
Wolfstahl on Federation of American Scientists (FAS) -järjestön riskinhallinnan johtaja. FAS:n perustivat ensimmäistä ydinasetta Manhattan-projektissa kehittäneet tiedemiehet vuonna 1945 sen jälkeen, kun Yhdysvallat oli käyttänyt ydinaseita Hiroshimassa ja Nagasakissa.
Woflstahl tiivisti pohdintojaan useiden FAS:n tutkijoiden koostamasta arviosta viestipalvelu X:ssa. Raportti on luettavissa Bulletin of Atomic Scientists -julkaisun sivuilla.
Siitä käy ilmi, että Venäjä edistyy hankkeessaan päivittää ja nykyaikaistaa kaikki vanheneva tai vanhentunut ydinasekalustonsa. Puolustusministeri Šoigu ilmoitti joulukuussa 2023 että noin 95 prosenttia Venäjän ydinaseista on nykyaikaisia.
Raporttiin tarkkoine lukumäärineen voi tutustua tästä linkistä.
Wolfstahl pitää kiinnostavana, että FAS:n aiempi ennakointi siitä, että Venäjä kasvattaisi ydinasearsenaaliaan, ei näytä toteutuneen. Miksi, on epäselvää, ja Wolfstahlin mukaan asian ymmärtämiseksi tarvittaisiin lisää tietoa.
Venäjä on joka tapauksessa maailman suurin ydinasevalta, ainakin niiden määrän perusteella mitattuna. NY Timesin torstaina julkaisemassa artikkelissa käytetään vielä vuoden 2023 lukua Venäjän ydinaseiden määrästä, mutta sekin ohittaa Yhdysvallat kirkkaasti. Vuonna 2023 Yhdysvalloilla oli 3708 ydinasetta, ja kolmosena ydinkilpailussa tulevalla Kiinalla 410. Ranska, jolla oli viime vuonna 290 ydinasetta, pääsee nyt hädin tuskin viiteen prosenttiin Venäjän ydinaseiden määrästä.
