Venäjän diktaattori Vladimir Putin allekirjoitti maanantaina määräyksen, jolla Suomen rajalle muodostettiin jälleen Leningradin sotilaspiiri. Se yhdistettiin vuonna 2010 Moskovan sotilaspiiriin ja niistä muodostettiin Venäjän Läntinen sotilaspiiri.
Nyt Komin tasavallan, Arkangelin ja Murmanskin alueet ja Nenetsien autonominen piirikunta siirtyvät Venäjän Pohjoisen laivaston alta uuteen Leningradin sotilaspiiriin. Myös Pohjoinen laivasto siirtyy uuteen sotilaspiiriin. Läntinen sotilaspiiri jakautuu samalla Moskovan ja Leningradin sotilaspiireihin.
Kreml on viestinyt muutosten olevan vastaus muun muassa Suomen Nato-jäsenyyteen.
Vladimir Putin totesi esimerkiksi viime vuoden joulukuussa Venäjän vahvistavan sotilaallista läsnäoloaan Suomen lähellä. Venäjän johtaja väitti samassa yhteydessä, ettei Suomen ja Venäjän välillä ollut ennen ongelmia, mutta nyt niitä tulee. Moskovasta viestittiin jo ennen Suomen Nato-prosessin alkua, että Venäjä tulisi vastaamaan mahdolliseen jäsenyyteen ”sotilasteknisin keinoin”.
Venäläinen sotilasasiantuntija Juri Fedorov arvioi viime vuoden lokakuussa, että muutokset Luoteis-Venäjän joukkojen rakenteissa kielivät valmistautumisesta sotaan Suomea ja Baltian maita vastaan.
Fedorov muistutti, että kyse on valmisteluista Ukrainan sodan jälkeistä aikaa varten. Tällä hetkellä Leningradin sotilaspiirin maajoukot ovat visusti kiinni Ukrainassa. Asiantuntija laski, että paikalla on vain noin viidennes joukoista eivätkä nekään ole taisteluvalmiita. Venäjän kykyä mobilisoida, kouluttaa ja järjestää joukot uusiin sotilaspiirin tasoisiin ryhmityksiin ainakin lyhyellä aikavälillä on epäilty muissakin aiemmissa asiantuntija-arvioissa.
ISW-ajatushautomon asiantuntijoiden mukaan Moskovan ja Leningradin sotilaspiirien uudelleen muodostamisella tavoitellaan lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä Venäjän Ukraina-operaatioiden keskittämistä ja pitkällä aikavälillä valmistautumista ”mahdolliseen tulevaisuuden suureen tavanomaiseen sotaan Natoa vastaan”.
Ukrainan sodan johtamisen ja joukkojen asemoinnin Natoa vastaan katsotaan vaatineen liikaa Läntiseltä sotilaspiiriltä. ISW:n mukaan tilanne helpottuu muutosten myötä, kun Moskovan sotilaspiiri ottaa vastattavakseen Ukrainan ja Puolan ja Leningradin sotilaspiiri Naton koillisrajan.
Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija Pentti Forsström arvioi aiemmin Verkkouutisille, että Venäjä tuskin valmistelee varsinaista hyökkäyssotaa Suomea tai Baltian maita vastaan.
Hänen mukaansa syytä huoleen Suomessa ei ole.
– Venäjän näkökulmasta tarkasteltuna on aika ilmeistä, miksi maan luoteisosan joukkoja järjestellään uudestaan, kun tilanne on yhden rajavaltion osalta muuttunut. Kyllä se aiheuttaa reaktioita, eikä sitä sovi kiistää, Forsström totesi Suomen Nato-jäsenyyteen viitaten.
Muutokset liittyvät tutkijan mukaan Venäjän asevoimien normaaliin toimintaan eikä sinänsä johonkin uuteen kehityssuuntaan.
– Mehän olemme eläneet Leningradin sotilaspiirin vieressä jo aika kauan. Ei tässä siinä mielessä ole mitään uutta. Heikäläisittäin sotilaspiirin muutos on kuitenkin erittäin isoa asia, kun aluejako ja kutsuntajärjestelmä muuttuvat. Se on myös organisatorinen muutos.
Forsström huomautti, että kyse on myös Kremlin informaatiovaikuttamisesta.
– Presidentti Putin kertoi aikaisemmin julkisesti, että tällainen muutos tapahtuu. Se tarkoittaa silloin sitä, että asiasta on päätetty ja se voidaan tuoda julkisuudessa tietyllä tavalla esille. Tätä ei ole suunnattu pelkästään suomalaiselle yleisölle vaan myös tavallisille venäläisille. Tämä liittyy venäläiseen diskurssiin, jossa puhutaan niin sanotuista sotilasteknisistä muutoksista. Eli omalle kansalle ilmoitetaan, että tilannemuutoksiin reagoidaan.
LUE MYÖS:
Tiedustelun raportti varoittaa: Venäjä vahvistaa joukkojaan Suomen lähellä
Venäjä on valmistautunut sotaan jo pitkään – näin suunnitelmat Suomenkin rajalla muuttuvat
Venäläinen sotilasasiantuntija: Moskova valmistautuu sotaan Suomea ja Baltiaa vastaan