Suomi ei ole kriminalisoinut päättäjien avustajien ja heidän muun lähipiirinsä välityksellä tapahtuvaa epäasiallista vaikuttamista. Ei, vaikka Euroopan neuvoston lahjontaa koskeva yleissopimus on edellyttänyt sitä jo vuodesta 2002.
Pian aloittava uusi valtakunnansyyttäjä Ari-Pekka Koivisto sanoo, että asiaan voi olla tulossa muutos. Asiasta uutisoi Helsingin Sanomat.
– Mielestäni meillä on ihan selkeä puute korruption vastaisessa lainsäädännössä tältä osin, Koivisto toteaa.
Oikeusministeriö on valmistellut asian pohjalta uuden lakiluonnoksen. Esitysluonnos kieltäisi palkkion tarjoamisen kansanedustajaa tai virkamiestä lähellä olevalle henkilölle vaihdossa siitä, että hän vaikuttaisi päättäjän toimintaan epäasiallisesti.
Rikokseen voisi syyllistyä niin palkkion tarjoaja kuin sen vastaanottajakin. Uudeksi rikosnimikkeeksi tulisi esitysluonnoksen mukaan vaikutusvallan kauppaamisrikos. Siitä voitaisiin tuomita sakkoja tai enintään kaksi vuotta vankeutta.
Koiviston mukaan lähipiiriläiseksi luettaisiin esimerkiksi kansanedustajan tai virkamiehen avustaja, kollega, ystävä, perheenjäsen tai kuka tahansa muu, joka ilmoittaa voivansa vaikuttaa päätöksentekoon.
– Jotta teko olisi rangaistavaa, kansanedustajan tai virkamiehen lähipiiriläisen ei tarvitse ryhtyä varsinaisiin vaikuttamistoimiin, vaan riittää, että hän lupaa vaikuttaa päätöksentekoon, Koivisto kertoo.
