Kevään ylioppilaskokeet päättyvät perjantaina. Ylioppilaita valmistunee 26 000 tänäkin vuonna. Heistä kaksi kolmesta jää ilman syksyn jatko-opintopaikkaa, vaikka aloituspaikkoja korkeakouluissa on 51 000.
Sivistysala ry ehdottaa hallitukselle lakimuutosta nuorten opintopolun sujuvoittamiseksi. Jotta verovaroin kustannetut korkeakoulupaikat kohdistuisivat paremmin nuorille, korkeakoulujen tulisi voida periä maksu toisen samantasoisen tutkinnon suorittamisesta.
Kevään toinen yhteishaku päättyi juuri ja hakijoita korkeakouluihin oli jälleen ennätysmäärä, 148 000 hakijaa eli noin 3 700 hakijaa enemmän kuin viime vuonna. Tämän kevään tulevista ylioppilaista 77 prosenttia on hakenut jatko-opintopaikkaa.
Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa aloituspaikkoja on tarjolla kevään yhteishaussa kaikkiaan noin 55 000. Nuorisoikäluokan koko (esim. 19-vuotiaat) on noin 62 000. Aloituspaikkoja on viime vuosina lisätty määräaikaisesti hakijasumaa purkamaan mutta usein ilman täyttä valtionrahoitusta.
Sivistysalan mukaan näistä tekijöistä huolimatta jatko-opintojen ulkopuolelle jääneiden uusien ylioppilaiden osuus on kasvanut. Kasvu on 12 prosenttiyksikköä kymmenessä vuodessa.
– Suomen koulutustaso laahaa jäljessä muista OECD-maista. Nuoret joutuvat odottamaan vuosikausia pääsyä korkeakoulutukseen. Jotta Suomen elinvoima säilyy tulevaisuudessakin, pitää koulutuspolkujen toimia sujuvammin. Viiden vuoden jälkeen melkein kaikki ylioppilaat ovat päässeet opiskelemaan, sanoo Sivistysalan toimitusjohtaja Susanna Niinistö-Sivuranta.
Merkittävä tekijä nuorten koulutuspolkujen tiellä ovat toisen samantasoisen tutkinnon suorittajat. 7 000 aloituspaikkaa kohdistuu henkilöille, joilla on jo ennestään aiempi samantasoinen tutkinto.
– Koulutustasomme ei nouse sillä, että samat henkilöt suorittavat useita tutkintoja ja vievät näin paikkoja niiltä, joilla ei ole yhtään tutkintoa. Meillä on Suomessa laajasti hyväksytty tavoite nostaa korkeakoulutusaste 50 prosenttiin ikäluokasta. Luku on nyt alle 40 prosenttia, ja se jää OECD-maissa alakanttiin, sanoo Sivistysalan politiikan ja vaikuttamisen johtaja Heikki Kuutti Uusitalo.
Sivistysala ry:n mukaan julkisin varoin kustannetut korkeakoulupaikat tulisi suunnata ensisijaisesti niille, joilla ei ole vielä yhtäkään korkeakoulututkintoa.
– Ehdotamme, että korkeakoulujen tulisi voida periä maksu toisen samantasoisen tutkinnon suorittamisesta. Tämä edellyttää lakimuutosta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on valmistellut ehdotusta siitä, että yksi ihminen ei voisi pitää hallussaan useampia paikkoja samanaikaisesti, mutta tämä ei riitä, Niinistö-Sivuranta sanoo.
