– Yhdysvaltain presidentiksi näillä näkymin nousevan Donald Trumpin valinta voi hieman hidastaa asuntolainakorkojen laskua ja asuntomarkkinoiden elpymisen vauhtia Suomessa. Suomalaisen asuntovelallisen kannalta mahdolliset vaikutukset liittyvät paitsi kansainväliseen kauppaan, talouskasvuun ja inflaatioon, myös valuuttakurssien kehitykseen, asuntoluotottaja Hypon pääekonomisti Juho Keskinen arvioi tiedotteessa.
Keskisen mukaan markkinat ovat toistaiseksi ottaneet vaalituloksen vastaan myönteisesti, kun Trumpin linja verotuksen keventämisestä on nähty talouskasvua tukevaksi.
Markkinaodotusten mukainen republikaanienemmistö edustajainhuoneessa ja senaatissa näyttää myös todennäköiseltä. Samalla Trumpin valinta voi lisätä turvallisuuspoliittisen epävarmuuden lisäksi taloudellista epävarmuutta, kun odotuksissa olevat uudet tuontitullit heikentäisivät kansainvälistä kauppaa ja nostaisivat tuontitavaroiden hintoja Euroopassa.
Yhdysvallat on yksittäisistä maista Suomen tärkein vientikumppani, ja tuonnin osalta neljänneksi tärkein maa heti Kiinan jälkeen.
– Mahdolliset tullimaksut vaikuttaisivat etenkin suomalaisiin teollisuudenaloihin, kuten teknologia-, konepaja- ja metsäsektoriin ja lääketeollisuuteen, joilla on mennyt korkojen noustua nykyisessä suhdanteessa muutenkin palvelualoja heikommin. Trumpin valinta voi siten näkyä vientiriippuvaisilla Lounais-Suomen ja Länsi-Suomen asuntomarkkinoilla. Myös Lapin terästeollisuus sekä Itä-Suomen metsäteollisuus ovat alttiita Yhdysvaltain mahdollisille tuontitulleille ja muille protektionistisille toimille, Keskinen näkee.
– Tullimaksut voivat myös ruokkia inflaatiota, jolloin keskuspankit joutuvat hidastamaan koronlaskujaan nykyodotuksiin nähden. Yhdysvaltojen talouskasvu yhdistettynä kansainvälisen kaupan esteisiin voi myös voimistaa korkoeroa euroalueen ja USA:n välillä, jolloin EKP:n päättäjät joutuvat miettimään entistä enemmän euron heikkenemisen luomaa inflaatiopainetta omien koronlaskujensa kohdalla, Keskinen sanoo.
Toinen skenaario liittyy talouskasvun hidastumiseen euroalueella ja myös Suomessa kansainvälisen kaupan jarrutuksen vuoksi.
Korkojen laskusuunta voi Keskisen mukaan voimistua talouskasvun tyssätessä kansainvälisestä kaupasta riippuvaisessa Euroopassa, jos Yhdysvallat keskittyy sisämarkkinoidensa tukemiseen ja protektionismiin. Jos Ukrainan tuki tyssäisi, ja sota päättyisi Venäjän voittoon, jäisi myös maan jälleenrakennuksen tuoma kasvupyrähdys toteumatta, mikä vaikuttaisi korko-odotuksiin laskevasti.
– Vaalituloksen korkovaikutukset voivatkin olla yleisesti ajateltua lievemmät, kun korko-odotuksia nostavat ja laskevat tekijät kumoavat toisensa, toteaa Keskinen.
