Sekä viranomaiset että startup-yritykset kehittävät keinoja vähentääkseen GPS-satelliittipaikannusjärjestelmän lisääntyneen häirinnän ja signaalin väärentämisen vaikutuksia siviililentoliikenteeseen. Suurin osa häirinnästä havaitaan itäisessä Euroopassa sekä Lähi-idässä, jossa Ukrainassa ja Syyriassa käynnissä olevien sotien osapuolet käyttävät häirintämenetelmiä suojautumiseksi drooneja vastaan.

Häirintä, joka on signaalin tahallista tai tahatonta estämistä, on liikennelentokoneissa suhteellisen helppo havaita automatiikkaan perustuvan valvonnan lähetysten (ADS-B) ansiosta. Sen kautta saadaan tarkka tieto ilma-alusten paikasta, korkeudesta ja nopeudesta. Signaalin väärentäminen eli spooffaus on hankalampi havaita ja potentiaalisesti vaarallisempi, koska siinä tahallisesti käsitellään signaaleja GPS-vastaanottimeen johtamiseksi harhaan.

Häirintä on tunnettu ongelma jo GPS:n alkuajoilta satelliittisignaalien heikon tehon takia, mutta spooffaus on suhteellisen uusi ja kasvava ongelma lentoliikenteessä. Se johtuu menetelmän lisääntyneestä käytöstä taistelukentillä droonien käytön massiivisen kasvun myötä.

Amerikkalainen Mitre Corp. on kehittänyt prototyyppijärjestelmän nimeltä NOPAS (Navigation Operational and Planning Agility Suite), jolla ilmailuviranomainen voi valvoa signaalin heikkenemistä lähes reaaliajassa ja arvioida sen vaikutusta ilma-aluksen navigointiin.

Häirintäjakso voi kestää päiväkausia, mutta reagoimalla nykyistä nopeammin viranomainen voi rajoittaa häirinnän vaikutuksen muutamaan tuntiin.

Seuraavana askeleena yhtiö suunnittelee kehittävänsä kyvyn erottaa häirintä spooffauksesta. Yhtiön mukaan siihen on erilaisia keinoja, kuten tutka- ja ADS-B:n datan välinen vertailu sekä ilma-aluksen järjestelmän dynamiikan seuranta esimerkiksi järjestelmän ilmoittamien fyysisesti mahdottomien hetkellisten nopeuksien havaitsemiseksi.

Sveitsiläinen SkAI Data Services ilmoittaa jo pystyvänsä havaitsemaan spooffauksen reaaliajassa, jos sen kohteeksi joutuu samanaikaisesti useampi kuin yksi kone. Spooffattuihin lentoihin liittyy erottuvia piirteitä: jotkut spooffatut koneet näyttävät olevan paikallaan, jotkut lentävän ympyrää ja jotkut tekevän outoja kuvioita. Yhtiö seurasi Etelä- ja Pohjois-Korean lentoliikennettä 28.–30. toukokuuta 2024 ja pystyi havaitsemaan reaaliajassa neljä spooffaus-tapausta, mutta jälkiprosessoinnissa paljastui yli 40 spooffattua lentoa.

Spooffattu GPS-signaali ei välttämättä väärennä ainoastaan ilma-aluksen sijaintia, vaan voi väärentää myös tiedon sen maanopeudesta, lentokorkeudesta ja jopa kellonajasta. Väärä paikkatieto voi käynnistää automaattisen maahantörmäyksen estävän järjestelmän missä lennon vaiheessa tahansa, mikä voi johtaa ilma-aluksen hämmentäviin liikkeisiin.

SkAIn mukaan spooffaus voi aiheuttaa ongelmia myös tunteja tapahtuman jälkeen. Syy siihen ei ole vielä selvillä, mutta se saattaa liittyä ilma-aluksen lennonhallintajärjestelmän tapaan prosessoida dataa, joka voi vaihdella ilma-alustyypeittäin.