Britanniassa toteutettu laaja tutkimus osoittaa Kiva koulu-ohjelman vähentävän tehokkaasti kiusaamista alakoulussa. Turun yliopisto kertoo asiasta tiedotteessa.
Ohjelma on osoittanut Britanniassa toteutetussa laajassa kokeilussa kykynsä parantaa sosiaalisia vuorovaikutussuhteita sekä vähentää kiusaamisen uhriksi joutumista.
Tutkimusta johtaneen professori Judy Hutchingsin nimeää Kiva koulu-ohjelman vahvuudeksi sen tavan kohdentaa toimet koko kouluun ja riisua kiusaajilta sosiaalisen palkkion.
Aiemmin ohjelmaa on tutkittu satunnaistetulla koe-kontrolliasetelmalla Suomen lisäksi Alankomaissa, Italiassa, Chilessä ja Virossa. Kaikissa tutkimuksissa ohjelma on todettu tehokkaaksi keinoksi vähentää kiusaamista. Kiva koulu-ohjelma on Suomen lisäksi käytössä 25 maassa.
Britanniassa toteutettu kontrolloitu kokeilu ja sen tuloksia seurannut tutkimus on Suomen ulkopuolella tehdyistä Kiva koulun vaikuttavuutta selvittävistä tutkimuksista laajin.
Tutkimuksessa oli mukana 118 alakoulua Englannista ja Walesista. Puolet tutkimukseen osallistuneista kouluista otti käyttöön kiusaamisen vastaisen ohjelman, puolet jatkoi vakiintuneiden käytäntöjen mukaan. Koulujen yli 11 000 oppilasta täytti kiusaamiseen liittyvän kyselyn sekä ennen että jälkeen kokeilun. Samaan tapaan opettajat kertoivat yli 11 500 koululaisen käyttäytymisestä ennen kokeilua ja sen jälkeen.
Tutkimus todensi ohjelman vähentäneet merkittävästi kiusaamista. Ohjelman vaikuttavuus oli yhtä vahvaa niin sosioekonomisesti monimuotoisissa kuin yhtenäisemmissä kouluissa, niin pienissä maaseutukouluissa kuin suurissa kaupunkikouluissa.
Tutkimuksen mukaan Kiva koulu -ohjelmaa noudattavissa kouluissa kiusaamistapauksia raportoitiin vähemmän kuin perinteisiä menetelmiä käyttäneissä verrokkikouluissa. Kiva-ohjelmaa noudattaneet koulut kertoivat lastensa olleen empaattisempia uhreja kohtaan ja lasten ongelmien luokkakavereiden kanssa vähentyneen.
Bangorin yliopiston terveystaloustieteilijöiden tekemät talousanalyysit osoittivat Kivan olevan edullinen interventio, minkä tutkijat totesivat olevan erityisen tärkeä otettaessa huomioon koulujen budjettirajoitukset.
Monet kokeiluun osallistuneet koulut ovat jatkaneet sen käyttöä yhden kouluvuoden kestäneen tutkimuksen päätyttyä.
Bangorin yliopiston Tutkimukseen perustuvan varhaisen puuttumisen keskuksen professorin Judy Hutchingsin mukaan lapsuudenaikainen kiusaaminen on yksi suurimmista mielenterveysongelmien riskitekijöistä niin lapsuuden, nuoruuden kuin myöhempienkin elämänvaiheiden aikana.
– Valitettavasti kiusaaminen on levinnyt laajalti Yhdistyneiden kansakuntien kouluissa. Ja vaikka kaikilla kouluilla pitää olla kisaamisenvastainen toimintapolitiikka, se on harvoin näyttöön pohjaava. Kiva-koulun “koko koulun” -lähestymistavalla on havaittu muissa maissa olleen erittäin merkittäviä vaikutuksia kiusaamisen vähentämisessä, sillä ohjelma keskittyy jokaisen käyttäytymiseen ja riisuu kiusaajien usein muilta saaman sosiaalisen palkkion, Hutchings sanoo yliopiston tiedotteessa.
Älä hyväksy kiusaamista katsomalla vain sivusta
Suomalainen Kiusaamista vastaan eli Kiva-ohjelma perustuu tutkimuksiin, jotka osoittavat sivustakatsojilla – siis lapsilla, jotka eivät varsinaisesti osallistu kiusaamiseen, mutta ovat läsnä kiusaamistilanteessa – olevan merkittävä rooli uhrin puolustamisessa sekä siinä, että he vähentävät kiusaamisen sosiaalista hyväksyttävyyttä. Näin he toiminnallaan vähentävät motivaatiota kiusaamiseen.
Jokaisen havaitun kiusaamistapauksen selvittämisessä henkilökunta noudatti Kivan suosittelemia toimia. Perinteisen syyttämisen ja rankaisun sijaan järjestettiin yksilöllisiä keskusteluja tapahtumaan osallisten lasten kanssa sekä varmistettiin, että kiusaava oppilas sitoutui selkeisiin uhria tukeviin toimiin.
Kokeilun aikana Kiva-ohjelmaa noudattaneissa kouluissa raportoitujen kiusaamisten määrä ei laskenut aivan yhtä voimakkaasti kuin muissa Kiva-tutkimuksissa. Brittitutkijat arvelevat syyksi sitä, että kokeilu toteutettiin koronan aikaan.
– On hienoa, että Kiva tuottaa hyviä tuloksia myös Suomen ulkopuolella. Brittitutkimuksessa tulokset jäivät tosin toivottua heikommiksi – siellähän jouduttiin täysin poikkeukselliseen tilanteeseen, kun pandemia alkoi lähes heti tutkimuksen käynnistyttyä, ja esimerkiksi opettajien koulutus jouduttiinkin yllättäen järjestämään digitaalisesti. Siitäkin huolimatta oppilaiden kokemukset kiusatuksi joutumisesta vähenivät Kiva-kouluissa verrattuna kontrollikouluihin, Kiva koulu -menetelmän kehittäjä, Turun yliopiston professori Christina Salmivalli sanoo.
Hän toteaa tutkimukselle olevan erityisiä menetelmällisiä ansioita, esimerkiksi tilastollisten analyysien tekijä oli ”sokko” sille, mitkä kouluista käyttivät Kiva-ohjelmaa ja mitkä eivät.
– Kiusaamisella voi olla tuhoisia seurauksia lapsille ja nuorille. Mielenterveyden vaikeuksien kuten ahdistuksen ja masennuksen riski kasvaa, samoin huonojen koetulosten. Mikä tahansa parannus onkin kannattavaa ja pienilläkin prosenttimuutoksilla voi olla huomattava vaikutus yksittäisiin lapsiin. Ja se parantaa koulun tilannetta kumulatiivisesti ajan myötä, Oxfordin yliopiston psykopatologian professori Lucy Bowes sanoo.
Hän toteaakin, että koulukiusaamiseen puuttuminen on suuri kansanterveydellinen huolenaihe, ja kouluissa käytettävien kiusaamisen vastaisten ohjelmien arviointi on elintärkeää.
LUE MYÖS:
Kiusataanko lastasi koulussa? Tunnista nämä hälytysmerkit
Nuoret voivat yhä huonommin – karu tilanne näkyy tukilinjalla
