Alkusyksystä toimeen pantujen, irtisanomissuojan heikentämistä vastustavien poliittisten työtaisteluiden yhteydessä esitettiin toistuvasti väite, että Ruotsissa olisi rajoitettu oikeutta järjestää poliittisia lakkoja. Kävin läpi Ruotsin työlainsäädäntöä selvittääkseni tämän väitteen todenperäisyyttä, mutta en löytänyt sille vahvistusta.
Päinvastoin, ammattiliitto SAC kirjoittaa verkkosivuillaan näin: ”Ruotsissa ei ole minkäänlaista lainsäädäntöä koskien poliittisia lakkoja. Myötämääräämislain esitöissä tällainen ehdotus tehtiin, mutta se ei mennyt koskaan läpi. Ainoa poliittisia lakkoja koskeva lainkohta on laissa julkisista työsuhteista, jossa todetaan, että suoraan valtion, maakunnan tai kunnan palveluksessa toimiva ei saa osallistua poliittiseen lakkoon”.
Ruotsin työnantajajärjestön sivuilta löytyy kannanotto, jonka mukaan poliittisten lakkojen tulisi olla lyhytaikaisia, mutta tämä lienee pikemminkin mielipide, jolle ei löydy tukea oikeuskäytännöstä. Sikäläinen työtuomioistuin on nimittäin todennut lailliseksi 24 tuntia kestäneen poliittisen lakon, jonka työnantajaliitto esitti olevan laiton sen keston takia. Pisin Ruotsissa järjestetty poliittinen lakko kesti viikon, joskin se tapahtui jo 1970-luvulla. Lainsäädäntöä ei ole kuitenkaan muutettu sen jälkeen.
Toki Ruotsissakin on poliittisten lakkojen rajoittaminen ollut esillä, viimeksi tämän vuoden kesäkuussa, kun työmarkkinaosapuolet saavuttivat neuvottelutuloksen työtaistelujen pelisäännöistä. Neuvottelutulos vietäneen sellaisenaan lainsäädäntöön. Lag&Avtal -verkkosivuston mukaan: ”Ehdotus ei vaikuta oikeuteen panna toimeen myötätuntolakkoja, poliittisia lakkoja eikä hakusaartoja”.
Myöskään YK:n alaisen kansainvälisen työjärjestön ILOn suosituksissa ei oikeutta poliittisiin lakkoihin ole säädelty. Aihetta käsittelevässä kirjallisuudessa näyttäisi vallitsevalta kanta, jonka mukaan poliittiset lakot olisivat hyväksyttäviä sellaisissa tapauksissa, joissa kyse on suoraan työntekijän asemaan vaikuttavista asioista.
Poliittisista lakoista voi toki olla monta mieltä, mutta olisi hyvä, jos keskustelu perustuisi tosiasioihin. Väite poliittisten lakkojen rajoittamisesta Ruotsissa ei selvitykseni perusteella näytä olevan totta. Näyttäisi pikemminkin siltä, että se liittyy sarjaan vääriä väitteitä muiden maiden työlainsäädännöstä, joilla on yritetty perustella tarvetta rajoittaa Suomessa työntekijän tai ammattiliittojen oikeuksia. Muita tällaisia väitteitä ovat esimerkiksi:
* Ruotsissa ja Saksassa on helpompi irtisanoa työntekijöitä henkilöperustein kuin Suomessa
* Tanskassa ansiosidonnainen työttömyysturva laskee työttömyyden pitkittyessä
* Työehtosopimusten yleissitovuus on suomalainen erikoisuus.
Nämä väitteet olen osoittanut vääriksi aiemmissa blogeissani. Yleisesti olen sitä mieltä, että suomalainen työsuhteiden sääntely kestää kilpailukykymielessä hyvin vertailun muiden teollisuusmaiden kanssa. Kilpailukyvyssämme olevat puutteet eivät ratkea työelämää heikentämällä, vaan panostamalla osaamiseen kaikilla tasoilla ammatillisesta koulutuksesta yliopistoissa tehtävään huippututkimukseen ja tekemällä Suomesta houkutteleva paikka korkean lisäarvon työpaikoille.
