Vladimir Putin ei ole kiinnostunut tekemään minkäänlaisia kompromisseja Ukrainan sodan lopettamiseksi, koska uskoo Venäjän voittavan sodan, vaikutusvaltaista Center for European Policy Analysis -ajatushautomoa johtava amerikkalaistutkija, tohtori Alina Poljakova sanoo Foreign Affairs -lehdessä.
Putinin tavoitteista kertovat hänen mukaansa toistuvasti esitetyt vaatimukset Ukrainan pysyvästä puolueettomuudesta ilman mahdollisuutta Nato- tai EU:n jäsenyyteen, miehitettyjen Ukrainan osien tunnustamisesta osaksi Venäjää, kaikkien läntisten pakotteiden kumoamisesta sekä Venäjän oikeudesta määritellä itse, mitkä maat kuuluvat sen etupiiriin.
Kremlin vaatimukset ovat Poljakovan mukaan täysin epärealistisia, koska ne eivät ole Ukrainan ja sen eurooppalaisten liittolaisten eivätkä myöskään lukuisien Indopasifisen alueen valtioiden hyväksyttävissä.
– Yhdysvalloissakin monet – myös republikaanipuolueessa – torjuisivat tällaisen sopimuksen, koska pelkäävät sen vahvistavan Kiinan, Iranin, Pohjois-Korean ja Venäjän kasvavaa autoritaarista akselia Yhdysvaltojen maailmanlaajuisen uskottavuuden ja johtajuuden kustannuksella, Poljakova toteaa.
Presidentiksi palaava Donald Trump on ilmoittanut pyrkivänsä sopimukseen Putinin kanssa, mutta sellaisen saavuttamiseksi hänen hallintonsa olisi kuitenkin ensin saatava venäläiset neuvottelupöytään ja taivuteltava heidät tekemään merkityksellisiä kompromisseja, jotka johtavat muuhunkin kuin vain lyhytaikaiseen tulitaukoon. Se voi olla Poljakovan mielestä mahdollista vain Kremliin kohdistettavan erittäin kovan painostuksen avulla.
– Vain maksimaalisen painostuksen avulla uusi hallinto voi kääntää tämänhetkisen raastavan kulutussodan vakaaksi rauhaksi, hän painottaa.
Venäjä on hänen mukaansa tällä hetkellä erityisen haavoittuvainen, koska noin puolet maan asevoimista on sidottuna Ukrainan vastaisiin taisteluihin ja tappiot ovat nousseet keskimäärin 1 500 sotilaaseen päivässä. Myös Venäjän talous on saavuttamassa murtumispisteen hallituksen syydettyä pian kolmen vuoden ajan rajattomasti rahaa sotatoimiin.
Yhdysvallat voisi Poljakovan mukaan tässä tilanteessa helposti lisätä painetta Venäjää kohtaan muun muassa kiristämällä finanssisektoriin kohdistuvia talouspakotteita sekä laajennettava kolmansiin osapuoliin kohdistuvien pakotteiden soveltamisalaa.
– Trumpin hallinto voisi esimerkiksi käyttää toissijaisia pakotteita tuottaakseen kustannuksia Venäjän sotatoimia suoraan edistäville kiinalaisyrityksille, kuten sellaisille sotatarvikevalmistajille, jotka eivät tällä hetkellä ole pakotelistalla, ja kiinalaisille rahoituslaitoksille, jotka myöntävät luottoja venäläisille pankeille, hän sanoo.
Lisäksi Trumpin hallinnon pitäisi hänen mukaansa olennaisesti kiristää venäläisiin energia-alan yrityksiin ja niiden tytäryhtiöihin kohdistamiaan pakotteita.
Entistä kovemman Venäjään kohdistuvan pakotepolitiikan rinnalla Yhdysvaltojen tulisi Poljakovan mielestä lisätä aseapua Ukrainalle. Kyse olisi ensi vaiheessa ilmapuolustusjärjestelmistä ja pitkän kantaman ohjusjärjestelmistä – esimerkiksi Patriot-torjuntaohjuksista sekä Atacms- ja Himars-järjestelmistä, jotta Ukraina voi puolustautua Venäjän ilmaiskuja vastaan ja siirtyä hyökkäykseen, kun siihen tarjoutuu tilaisuus. Hän kehottaa Trumpin hallintoa taivuttelemaan myös eurooppalaiset liittolaiset lisäämään merkittävästi sekä sotilaallista apuaan että taloudellista tukeaan Ukrainalle.
– Joe Bidenin hallinto on eskaloitumisen pelossa johdonmukaisesti estänyt joidenkin eurooppalaisten liittolaisten pyrkimykset tehdä enemmän Ukrainan hyväksi. Se on ollut virhe, joka osoittaa viime kädessä Yhdysvaltojen heikkoutta, Poljakova sanoo.
– Esimerkiksi Puola on ilmoittanut olevansa valmis ampumaan alas venäläisiä ohjuksia ja lennokkeja lähellä Puolan aluetta sekä puolustamaan tiettyjä osia Ukrainan ilmatilasta turvavyöhykkeiden luomiseksi maan länsiosiin. Bidenin hallinto on kieltäytynyt sallimasta näiden suunnitelmien etenemistä, hän toteaa.
Trumpin hallinnon tulisi hänen mukaansa tukea Ranskan ja Puolan johdolla valmisteltavaa suunnitelmaa, jonka puitteissa Euroopan johtama ”halukkaiden liittouma” lähettäisi Ukrainaan rauhanturvajoukkoja sitten, kun sopimus tulitauosta aikanaan syntyy.
– Yhdysvaltojen kiireellisin tehtävä on kuitenkin luoda Venäjään nähden niin vahva asema, että se lopulta pakottaa Moskovan tekemään kompromisseja ja lähettää selkeän viestin myös Kiinalle, Iranille ja Pohjois-Korealle, Poljakova korostaa.
Tämä edellyttää hänen mukaansa Valkoisen talon pitkäaikaista sitoutumista ja sen ymmärtämistä, että Venäjän voiton estäminen on mitä suurimmassa määrin myös Yhdysvaltojen etujen mukaista.
– Myönteinen lopputulos heijastuu myös paljon Eurooppaa laajemmalle: kestävän rauhan saavuttaminen Ukrainassa lähettää lisääntyvän geopoliittisen epävakauden keskellä Yhdysvaltojen vastustajille ja koko muulle maailmalle vahvan viestin: Yhdysvallat on palannut takaisin.
