Opposition kansanedustajat kysyivät torstaisella eduskunnan kyselytunnilla Suomen linjasta yritysvastuudirektiiviin. Pääministeri Petteri Orpon vastaus selvitti asiaa.
– Hallitus on edistänyt ja hallitus on halunnut ja haluaa yritysvastuudirektiivin juuri niistä kaikista syistä, mitä te luettelitte. Suomalaiset yritykset, suomalainen elinkeinoelämä haluavat sen. Suomalaiset yritykset toimivat vastuullisesti, Petteri Orpo sanoi.
– Minä luulen, että tiedätte hyvin sen, että se, mistä neuvotteluissa on ollut kyse, on se, että me olemme Suomen kannan mukaisesti pyrkineet neuvottelemaan niin sanotun ryhmäkanteen pois tästä. Olemme indikoineet viime vaiheen neuvotteluissakin, että jos tuo ryhmäkanne olisi lähtenyt esityksestä pois, olisimme olleet valmiita äänestämään tämän mukana. Tämä ei kaatunut Suomeen, vaan oli erittäin laaja joukko maita, jotka eivät olleet vielä valmiita tätä hyväksymään. Asiasta ei ole äänestetty. Oli muun muassa Ranska, Italia, Saksa ja lukuisia muita maita, pääministeri kertoi.
SDP:n Maria Guzenina totesi, ettei voi välttyä ajatukselta, että hallitus on ”totaalisesti historian väärällä puolella”.
– En kyllä tunnistanut tuosta, mistä ihmeen hallituksesta te mahdatte puhua. Hallitus on koko ajan pyrkinyt saamaan aikaan yritysvastuudirektiivin, Petteri Orpo vastasi.
– Me olemme edistäneet sitä, ja se, mistä nyt on ollut kyse, on ollut neuvottelujen viime vaiheesta. Me olemme halunneet sieltä tämän ryhmäkanteen pois. Asia on edelleen kesken. En minä tunnista mitään siitä, mitä te väitätte. Hallitus on toiminut erittäin aktiivisesti, samoin meidän virkamiehemme. Viimeiseen asti tässä on neuvoteltu ja haettu ratkaisuja. Ja kuten sanottu, puheenjohtajamaa veti tämän esityksen pois, koska niin laaja joukko maita ei ollut valmis hyväksymään tätä. Minä en ymmärrä ollenkaan, mistä te puhutte ja mistä te syytätte. Me edelleenkin tulemme tekemään kaikkemme, että yritysvastuudirektiivi saadaan voimaan. Teemme kaikkemme, että yritysvastuudirektiivi saadaan voimaan, Orpo jatkoi.
Seuraavaksi oikeusministeri Leena Meri (ps.) sai vastata, että ”hallitus ei missään vaiheessa, kuten pääministeri kertoi, ole vastustanut tätä direktiivin perusajatusta. Se on meille ehdottoman selkeä, mutta virkamiesvalmistelussa virkamiehet toivat esille hälyttäviä tietoja siitä, että tätä ollaan laajentamassa alkuperäisestä ilman vaikutusarvioita ja ilman sitä, että jäsenvaltioita olisi kuultu ja asiasta neuvoteltu”.
Neljännessä vastauksessa Petteri Orpo totesi, että ”sosiaalidemokraatitkin ovat olleet aika pitkään hallitusvastuussa ja tietävät, miten EU-neuvotteluprosessit menevät, niin luulisi, että tunnistatte sen, että tällä hetkellä neuvottelut jatkuvat”.
– Puheenjohtajamaa Belgia hakee ratkaisua, kompromissia. Jos yritysvastuudirektiivistä lähtee pois tämä ryhmäkanneasia, me olemme valmiita äänestämään sen puolesta. Todella monet maat, kuten täällä jo luettelin — Saksa, Ranska, Italia ja monet muut — ovat samankaltaisessa positiossa. Nyt nämä neuvottelut jatkuvat, ja me odotamme seuraavaksi, mikä puheenjohtajamaan kompromissiesitys tähän on. Mutta vaikka kuinka väittäisitte, niin me edistämme ja olemme edistäneet sekä virkamiesvoimin että hallituksen voimin tämän yritysvastuudirektiivin läpimenoa ja sen aikaansaamista, koska se on Suomen ja suomalaisten yritysten etu ja itse asian etu, Orpo sanoi.
Viides hallituksen vastaus tuli pääministeri Orpolta suuren valiokunnan puheenjohtajan Heikki Autton (kok.) kysymykseen. Orpo kuittasi, että ”kyllä hallitus pitää Suomen puolta”.
Kuudennessa vastauksessa oikeusministeri Meri perusteli, että ”tuli loppumetreillä sellaisia uusia elementtejä, kuten tämä ryhmäkanne, jota monet maat eivät voineet hyväksyä”.
Seitsemännen vastauksen sanoi antaa Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz (r.).
– Tässä on jo aika moneen kertaan selitetty, mistä tässä oli kysymys. Suomi on pitkään suhtautunut varauksellisesti ryhmäkanteen laajentamiseen. Se oli kanta viime kaudella, se oli kanta tällä kaudella. Itse asiassa tässä tapauksessahan viime metreillä syntyi edistystä Suomen toiveiden mukaisesti, ja jos siltä pohjalta oltaisiin edetty, niin olisi ollut valmius äänestää sen puolesta, Anders Adlercreutz sanoi.
Kahdeksannessa hallituksen vastauksessa elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.) totesi, että direktiivin perusajatus on mitä kannatettavin.
– Me haluamme, että tulee Eurooppa-tasoista sääntelyä sen suhteen, että ihmisoikeuksia tai muita perustavanlaatuisia arvoja loukkaavat yritykset eivät saa perustelematonta kilpailuetua, vaan että arvotamme tiettyjä asioita myöskin sitten kaupallisessa mielessä. Tämä on ilman muuta Suomen etu, Rydman sanoi.
Pääministeri Petteri Orpo joutui palaamaan rautalangan vääntöön.
– Se, että Suomi olisi tämän kaatanut, ei pidä yksinkertaisesti paikkaansa. On suuri joukko maita, jotka puheenvuoroissaan toivat esille kriittisyytensä tätä esitystä kohtaan. Siellä ei edes äänestetty, vaan puheenjohtajamaa totesi, että ei ole edellytyksiä tämän keskustelukierroksen perusteella sillä pohjalla löytää ratkaisua, ja tämä jatkui. Suomi ei kaatanut tätä, Petteri Orpo totesi.
Myös Leena Meri sai toistaa perusasian.
– Ensinnäkin totean tässä vielä kerran, niin kuin pääministeri toi esille, että me emme ole nyt olleet kaatamassa mitään, vaan viime kädessähän puheenjohtajamaa on ottanut tämän esityksen pois, koska eri mailla on ollut tämän täytäntöönpanon kanssa haasteita. Nämä lisäykset ovat tosiaan tulleet loppumetreillä tähän, mikä on sinänsä valitettavaa. Kuten virkamiesvalmistelussa tuli esille, jäsenmaita ei ole kuultu ja on hyvin loppumetreillä tuotu arvioimattomia esityksiä sinne lisäksi, oikeusministeri Meri sanoi.
Hallituksen vastauksen numero 11 muotoili Adlercreutz:
– Haluan nyt muistuttaa siitä, että syy siihen, miksi meidän kantamme muuttui — siis mehän kannatamme tätä direktiiviä, haluamme saada sen maaliin —, syy siihen, että valitsimme tällaisen äänestystavan silloin edellisellä kierroksella, oli nimenomaan Suomen pitkä linja: se, että Suomi on pitkään suhtautunut varauksellisesti joukkokanteen laajentamiseen. Se on ollut meidän linjamme aikaisemmin, edellisten hallitusten aikana, ja se oli nimenomaan viime hetken muutos, joka tämän aiheutti, Anders Adlercreutz totesi.
Keskustelu ryöpsähti välillä ennallistamisasetukseen. Sieltä sen toi takaisin SDP:n Anna-Kristiina Mikkonen, joka yhä kysyi pääministeriltä ”miksette toimi yhtä pontevasti tässä ennallistamisasetuksessa? Ja aiottehan toimia sen kaatamisen puolesta, vai onko hallituksella edes yhteistä kantaa tässä asiassa?”.
– Mitä kuunteluun tulee, niin minä toivoisin, että kuuntelette, mitä hallitus vastaa tähän kysymykseen. Vain noin kymmenen kertaa on jo kerrottu, että hallitus haluaa tämän yritysvastuudirektiivin. Se on ollut Suomen pitkä linja. Tätä on haettu, jo viime hallituksen aikana tämä työ alkoi. Siinä ole kahta kysymystäkään, mutta tähän viime vaiheessa tuotiin elementtejä, joita Suomi ei ole kannattanut — ei ole kannattanut muuten (Sanna) Marinin hallituskaan ryhmäkannetta, jos olen oikein ymmärtänyt — ja me jatkamme neuvotteluja, että me saisimme tämän elementin sieltä pois. Kyseessä on se, että on useita, lukuisia maita, joilla on samankaltainen suhtautuminen. Neuvottelut jatkuvat, ja teemme kaikkemme, että tämä direktiivi saadaan aikaan, Petteri Orpo sanoi.
Puhemies antoi vielä viimeisen kysymyksen SDP:n ryhmäjohtaja Tytti Tuppuraiselle. Hän kysyi, miten tärkeänä pääministeri Orpo pitää yritysvastuuta.
– Ne avaintavoitteet ovat seuraavan komission ohjelmaan, ja meidän tavoitteemmehan on saada tämä yritysvastuudirektiivi tämän komission aikana valmiiksi. On hyvä asia, että te olette lukenut sen avaintavoitteet — siitä voi olla ylpeä. Suomessa on tehty erittäin hienoa työtä. Laajasti yhteiskunnassa on käyty keskustelua. Hallitus on tehnyt laajan valmistelun — ministeriöt ovat kaikki olleet mukana — jossa on koottu Suomen kannalta keskeiset tavoitteet Euroopan unionin seuraavan komission ohjelmaksi, strategiseksi agendaksi, Petteri Orpo vastasi.
