Malaysia Airlinesin lennon MH17 alas ampumista Itä-Ukrainan yllä heinäkuussa 2014 selvittäneen kansainvälisen rikostutkinnan (JIT) raportti paljastaa uusia tietoja siitä, miten Venäjän johto liittyi lentoturmaan.

Julkisuudessa on jo pitkään ollut yksityiskohtaiset tiedot siitä, kuinka kohtalokkaan ohjuksen ampunut Venäjän Kurskin 53. ilmatorjuntaprikaatin Buk-järjestelmä siirtyi tukikohdastaan miehitettyyn Itä-Ukrainaan ja vietiin sitten turman jälkeen nopeasti rajan yli takaisin Venäjälle. Päätösketju, joka johti asejärjestelmän lähettämiseen Ukrainaan on kuitenkin tähän asti ollut hämärän peitossa.

Hollantilaisten vetämässä tutkinnassa hankitut ääninauhat ja muut tiedot viittaavat vahvasti siihen, että tällaisen päätöksen pystyi tekemään vain Venäjän diktaattori Vladimir Putin.

Verkkouutiset keräsi alle Vladimir Putinin roolista kertovia otteita JIT:n raportista.

Ukrainaan haluttiin korkealle yltävää ilmatorjuntaa

Ukrainan asevoimat ja Venäjän pyörittämät Itä-Ukrainan ”separatistialueiden” joukot kävivät kovia taisteluita kesäkuussa 2014. Niin Donetskin kuin Luhanskin alueella operoivat joukot vaativat tuolloin nykyistä raskaampia aseita mukaan lukien aiempaa parempia ilmatorjunta-aseita. Tutkinnan mukaan itäiseen Ukrainaan lähetettiin lopulta Venäjältä useita Buk-ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä heinäkuun puolivälin jälkeen.

Raportissa kerrotaan todistajanlausunnosta, jonka mukaan Venäjän Rostovissa ja Kamensk-Šahtinskissa pidettiin toukokuussa ja kesäkuussa 2014 kokoukset, joissa silloinen Venäjän hallitseman Luhanskin alueen ”puolustusministeri” Igor Plotnitski tapasi toistaiseksi tunnistamatonta Venäjän sotilastiedustelu GRU:n kenraalia. Plotnitski valitti kesäkuun tapaamisessa, etteivät olalta ammuttavat ilmatorjuntaohjukset enää riittäneet, koska ukrainalaiset lensivät aiempaa korkeammalla. GRU-kenraali kertoi ottavansa asian esiin Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigun kanssa. Kenraali kuitenkin myös totesi, että nykyistä raskaampia aseita voitaisiin toimittaa vasta kun ”separatistit” voisivat näyttää kaapanneensa sellaisia haltuunsa Ukrainalta. Näin Venäjä voisi kiistää lähettäneensä kalustoa maahan.

Donetskin alueen ”puolustusministerinä” tuolloin toiminut pahamaineinen sotilaskomentaja ja virallisesti eläkkeellä oleva Venäjän sotilastiedustelu GRU:n upseeri Igor Girkin (alias Strelkov) esitti tutkinnan tietojen mukaan samanlaisen pyynnön Moskovalle kesäkuun alussa. Girkin soitti Venäjän miehittämänsä Krimin johtoon asettaman Sergei Aksjonovin avustajalle asiasta aamupäivällä kesäkuun 8. päivänä 2014. Puhelussa Girkin kertoi Ukrainan joukkojen miesylivoimasta ja vaati tehokkaita ilmapuolustusjärjestelmiä koulutetuilla miehistöillä. Hän kehotti avustajaa välittämään pyynnön eteenpäin. Tilanne oli Girkinin kertoman perusteella kriittinen.

Sergei Aksjonov soitti Girkinille takaisin vain 15 minuuttia myöhemmin. Hän vakuutti komentajalle, että apua olisi tulossa. Aksjonovin mukaan ”tarvittavia asiakirjoja” laadittiin jo. Aksjonov ei halunnut mainita nimiä tai tarkkoja yksityiskohtia puhelimessa. Hän kuitenkin kertoi tavanneensa juuri päätöksiä tekeviä tahoja ja antoi ymmärtää, että ratkaisuja on jo tehty.

Toinen nauha paljastaa, mistä vierailusta Krimin johtaja puhui. Alta löytyvä keskustelu käytiin kesäkuun 7. päivänä 2014. Nauhalla puhuvat Sergei Aksjonovin avustaja (A) ja toistaiseksi tuntematon henkilö (B). Krimin johtaja oli vieraillut Venäjän presidentti Vladimir Putinin luona Sotshissa kesäkuun 3. päivänä. Putin matkusti seuraavana päivänä Astrahaniin ja sieltä kahdeksi päiväksi Ranskaan Normandian maihinnousun muistojuhlaan. Nauhalla pyritään taas välttämään nimiä ja puhumaan kiertoilmauksilla. Merkitys on kuitenkin selvä.

A: (…) sain tänään ympäri korvia oikein kunnolla. Et usko tätä. Paljastui, että… kerron sinulle lyhyesti, että ymmärrät.
B: Okei.
A: Näyttää siltä, että tiedot, jotka annoin sinulle. Puhuin… kolmen ihmisen kanssa, muistathan sen viimeisen? Ministerineuvostossa.
B: Joo, joo.
A: He lensivät Moskovaan ja saivat… pyysivät viikon taukoa, jotta… Koska Numero Ykkönen tekee henkilökohtaisen päätöksen. Se Numero Ykkönen.
B: Ahaa. Ymmärrän.
A: He antoivat minun kuulla kunniani tänään. He sanoivat, ettei ole mitään kenraalia tai ministeriä tai Sh… puolustusministeriä (…) Numero Ykkönen on henkilökohtaisesti vastuussa kansalle. Hän tekee päätöksen – ja kun Ranskassa on nyt tämä huippukokous.
B: Okei, okei.
A: Hänen on annettava tälle kaikelle hyväksyntänsä. Voitko käsittää, millä tasolla tässä ollaan?

Kesken jäävä Sh-ilmaus oli mitä ilmeisimmin lipsahdus Venäjä puolustusministeri Sergei Shoigun sukunimen alusta.

Aksjonovin avustaja kävi samansuuntaisen keskustelun kesäkuun 8. päivän iltana. Puhelu tapahtui siis sen jälkeen, kun Aksjonov oli kertonut Igor Girkinille tapaamisistaan, mutta antanut ymmärtää, että päätöstä pitää vielä odottaa. Yhteys Vladimir Putiniin on vielä selvempi. Puhujat selvästi tuskailevat aikataulun venymisestä.

A: Tiedätkö, meillä on vieläkin sellainen ongelma että, ööh… pomomme. He eivät näe mitään yhteyttä. He hyppäsivät juuri koneeseen, lähtivät, raportoivat ja tulivat takaisin. Tässä menee aikaa.
B: Joo, se on..
A: He sanoivat minulle, että päätös oli myönteinen. Tai siis he pyysivät vielä viikkoa, että… koska Ykkönen on siis… noh, Ranskassa. Hän on ainoa. Ainoa, joka tekee päätöksen. Ei ole ketään muuta (…).
B: Minä… Minä siis vihjaisin, että kiirehditään, koska tällaista tilaisuutta ei saa menettää. Raja on vielä hallinnassa. Me tarvitsemme siellä apua. He kävivät kimppuuni ja huusivat minulle: ”et ymmärrä, et vain… etkö ymmärrä, että Ykkönen antaa käskyt (…) Kuka helvetti sinä luulet olevasi?” Minun käsitykseni mukaan vain yksi henkilö on vastuussa, vain Numero Ykkönen, tiedäthän. Siinä kaikki. Homma menee niin kuin hän sanoo.
B: Ymmärrän. Kukaan muu ei päätä mistään paitsi hän, voi perhana.

Päätös Moskovassa

Rikostutkinnassa on onnistuttu selvittämään asetoimituksiin liittynyttä päätöksentekoprosessia Moskovassa. Jäljet vievät Kremlin huipulle.

Krimin johtaja Sergei Aksjonov ja pitkäaikainen Vladimir Putinin lähipiiriläinen, silloinen GRU:n apulaisjohtaja Aleksei Djumin pyysivät selvityksen mukaan kesäkuussa 2014 Venäjän presidentinhallinnon kokouksessa poliittista päätöstä aiempaa raskaamman ilmatorjunnan, kuten S-200- tai Buk-järjestelmien toimittamisesta Ukrainan sotaan.

Putinin henkivartiokaartissa aiemmin toiminut Djumin on noussut vuosien saatossa ensin apulaispuolustusministeriksi ja lopulta Tulan alueen kuvernööriksi. Hän on tuttu kasvo Venäjän johtajan jääkiekkoporukassa.

Ehdotus raskaista ilmatorjuntaohjusjärjestelmistä sai kokouksessa tukea Ukrainan sodan taustavaikuttajina pitkään toimineilta kansallismieliseltä venäläisoligarkki Konstantin Malofejeviltä ja Kremlin sisäpiiriläiseltä, silloiselta Putinin avustajalta Vladislav Surkovilta. Paikalla oli myös FSB:n, GRU:n ja puolustusministeriön väkeä.

Kokouksessa oli esillä, että ukrainalaiset olivat ryhtyneet lentämään aiempaa korkeamalla sen jälkeen, kun Ukrainan kuljetuskone oli pudotettu Itä-Ukrainan yllä olalta ammuttavalla ohjuksilla. Siksi alueella tarvittiin nyt korkealle yltäviä pitkän kantaman ilmatorjunta-aseita. Tässä yhteydessä pidettiin tärkeänä, että asejärjestelmät olisivat sellaisia, joita on myös Ukrainan asevoimien käytössä. Näin Venäjä voisi yhä kiistää toimittaneensa aseet. Puolustusministeriön edustajien kerrottiin huolineen Itä-Ukrainaan sijoitettavan ilmatorjunnan mahdollisesta uhasta venäläiskoneille.

Pyyntö aseista lähetettiin tutkijoiden keräämän todistusaineiston mukaan puolustusministeri Sergei Shoigulle ja lopulta presidentti Putinille. Vastaus oli myönteinen.

Toimitukset alkoivat

Donetskin venäläinen johtaja Aleksander Borodai ja prikaatia Itä-Ukrainassa tuolloin komentanut Venäjän kansalainen Aleksei Fominov olivat kesäkuun lopulla 2014 Moskovassa keskustelemassa asetoimituksista.

Borodai ja Fominov olivat Moskovassa kesäkuun 19. päivään asti. He soittivat matkansa aikana useita puheluita Itä-Ukrainaan ja kertoivat kokouksista ja käymistään keskusteluista. Miehet puhuivat ”paketeista”, ”lahjoista” ja ”laitteistosta”.

Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu järjesti kesäkuun 19. päivänä joukolle venäläisiä kansanedustajia suljettujen ovien takana pidetyn tilaisuuden, jossa hän kertoi asevoimien olevan valmiina suorittamaan kaikki ”maan johdon ja ylipäällikön antamat tehtävät”. Kremlin tiedotteen mukaan Venäjän turvallisuusneuvosto piti kokouksen samana iltana. Aiheena oli ”tilanne Kaakkois-Ukrainassa”.

Raskaiden aseiden kuten tankkien ja muun kaluston toimitukset Itä-Ukrainaan alkoivat pian tämän jälkeen.

Keskuun 23. päivänä 2014 rajaa kohti lähti myös Venäjän Kurskiin sijoitetun 53. ilmatorjuntaprikaatin saattue, jossa oli mukana MH17 lennon pari viikkoa myöhemmin pudottanut Buk-ohjusjärjestelmä. Se ylitti Ukrainan ja Venäjän rajan heinäkuun 16. ja 17. päivän välisenä yönä.

Malaysia Airlinesin lento ammuttiin alas heinäkuun 17. päivänä. Kaikki koneen 298 matkustajaa ja miehistön jäsentä saivat surmansa. Buk kuljetettiin heti tämän jälkeen rajan yli takaisin Venäjälle.

Putin toimi kulisseissa

Raportissa summataan ääninauhojen viittaavan siihen, että päätös asetoimituksista Itä-Ukrainan Donetskiin ja Luhanskiin oli Vladimir Putinin. Tutkinnan perusteella pyyntö raskaiden ilmatorjunta-aseiden lähettämisestä meni Putinille asti. Muun aineiston perusteella Putin oli myös henkilökohtaisesti mukana Itä-Ukrainan sodan johtamisessa kulissien takana.

Raportissa muistutetaan, kuinka Putin tunnetusti halusi saada henkilökohtaisia raportteja sodan yksityiskohdista. Esimerkkinä mainitaan kaksi Donetskin alueen ”pääministeri” Aleksander Borodain kesäkuun 25. päivänä 2014 käymää keskustelua. Venäjän liittoneuvoston jäsen soitti Borodaille ensin aamulla ja kysyi alas ammutusta Ukrainan helikopterista. Borodai ei tiennyt asiasta tarkemmin, mutta kertoi Ukrainan helikopterien ja lentokoneiden olevan ongelma ”separatisteille”. Iltapäivällä Borodai sai puhelun Venäjä-mieliseltä ukrainalaisoligarkilta ja Vladimir Putinin ystävältä Viktor Medvedtshukilta. Hän pyysi helikopterin alas ampumisesta raporttia pikaisesti ”V.V:lle” toimitettavaksi. Tällä viitattiin mitä ilmeisimmin Vladimir Vladimirovits Putiniin.

Miehet puhuivat uudelleen samana iltana. Silloin Medvedtshuk kertoi olevansa menossa tapaamaan V.V:tä eli ”johtajaa”. Nauhalla oligarkki kutsuu Putinia myös ”itse päälliköksi”.

JIT:llä on ollut käytössään jopa nauhoitus, jolla Putin puhuu itse miehitetyn Luhanskin johtaja Igor Plotnitskille. Marraskuun 15. päivän iltana 2017 käydyssä keskustelussa Venäjän presidentti kyselee Plotnitskilta ”sotilaallisesta puolesta” ja Viktor Medvedtshukin tuolloin puuhaamasta vanginvaihdosta.

LUE MYÖS:
Vladimir Putinin uskotaan päättäneen matkustajakoneen pudottaneen Buk-järjestelmän lähettämisestä Ukrainaan
”Lintu tulee kohti” – Nämä sanat sinetöivät MH17-lennon kohtalon Ukrainassa
Venäjän ilmapuolustus ”taistelutehtävään” Ukrainan rajalla juuri ennen MH17-turmaa
Heidän syytetään ampuneen alas matkustajakoneen Ukrainassa
Venäjä on syyllinen – Ukrainan lentoturman ”sormenjäljet” julki