Jo useamman vuoden ajan julkisuudessa on keskusteltu varhaiskasvatuksen opettajapulasta sekä varhaiskasvatuksen ammattilaisten halusta vaihtaa alaa.
Jyväskylän yliopiston tutkimushankkeessa selvitettiin, mikä on saanut opiskelijat hakeutumaan varhaiskasvatuksen opettajaopintoihin ja millaiset tekijät ovat kytköksissä niin opettajaopintoihin kuin myöhemmin varhaiskasvatusalalle kiinnittymiseen. Hankkeen tuloksia julkaistaan tiistaina 19. marraskuuta.
Aloituspaikkoja varhaiskasvatuksen opettajan koulutusohjelmiin on lisätty valtakunnallisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samanaikaisesti hakijoiden määrässä on tapahtunut laskua.
Jyväskylän yliopiston tutkimustulosten mukaan myös varhaiskasvatuksen opettajan työhön siirtyvien määrä näyttää laskevan. Vuonna 2018 ja 2019 aloittaneista varhaiskasvatuksen opiskelijoista jopa puolet on työelämään siirtymisen sijasta jatkanut opintojaan opettajanpätevyyden saatuaan.
– Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vain noin puolet varhaiskasvatuksen opettajiksi valmistuneista siirtyy opintojen jälkeen koulutustaan vastaavaan työhön. Opiskelijoiden sisäänottomäärä ei näin suoraan tuo apua varhaiskasvatuksen kentällä olevaan opettajapulaan, hanketta johtanut professori Maarit Alasuutari kertoo tiedotteessa.
Tutkimusten mukaan etenkin nuoret opiskelijat ovat alttiita vaihtamaan opintojensa suuntaa.
Opiskelupaikan vastaanottaneista noin 13 prosenttia vaihtaa opiskelupaikkaa toiselle alalle joko kesken opettajaopintoja tai valmistumisensa jälkeen. Opintojen keskeyttämisen syiksi mainitaan useimmin juuri toisen alan opiskelupaikka ja kokemus, ettei sovellu itse alalle.
Joulukuussa päättyvän hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa varhaiskasvatuksen koulutuksen kehittämiseksi ja vaikuttaa varhaiskasvatusalaa koskeviin yhteiskunnallisiin ja poliittisiin päätöksiin tuomalla esille varhaiskasvatusalalle sitoutumiseen liittyviä tekijöitä.
Tutkimuksessa on hyödynnetty Suomessa vuosina 2018 ja 2019 varhaiskasvatuksen opettajaopintonsa aloittaneilta kerättyä haastattelu- ja kyselyaineistoa.