Havaittuaan, kuinka vaisusti länsi reagoi Venäjän vuonna 2014 toteuttamaan Krimin laittomaan haltuunottoon ja myöhemmin samana vuonna aloittamiin sotatoimiin Itä-Ukrainassa, Vladimir Putin oli tullut ranskalaistutkija Françoise Thomin mukaan vuoteen 2021 mennessä siihen johtopäätökseen, että voimasuhteet olivat muuttuneet ratkaisevasti Venäjän eduksi.
– Hän uskoi, että kaikki voittavat kortit olivat hänen käsissään. Venäjä pitäisi Saksan aisoissa kaasun ja öljyn avulla, Saksa hallitsisi Eurooppaa Venäjän puolesta ja voisi jopa auttaa Yhdysvaltojen ”suomettamisessa”, Pariisin Sorbonnen yliopistossa työskentelevä Thom toteaa Desk Russie -uutissivuston julkaisemassa artikkelissa.
Hän muistuttaa Putinin jopa kehuskelleen presidentti Joe Bidenin vedettyä amerikkalaisjoukot Afganistanista ja Nord Stream 2 -kaasuputken valmistuttua, että Venäjä voisi ostaa kenet tahansa Yhdysvalloissa ja Euroopassa. USA oli Putinin silmissä heikko ja Eurooppa täysin venäläisen energian varassa.
Putin oli Thomin mukaan vakuuttunut siitä, että Yhdysvallat vetäytyisi Euroopasta, minkä jälkeen Kreml voisi poimia eurooppalaiset valtiot omaan vaikutuspiiriinsä yksi kerrallaan kuin kypsät hedelmät.
Euroopan yhä voimistuva ryhdikkyys on ollut Thomin mukaan Putinille vähintään yhtä epämiellyttävä yllätys kuin se, että Ukraina ei kukistunutkaan muutamassa viikossa.
– Eurooppalaiset valtiot, jotka Venäjän propaganda esittää päivittäin rappeutuneina, pelkurimaisina ja Brysselin byrokratian lamaannuttamina Yhdysvaltojen puudeleina, ovat osoittaneet päättäväisyyttä, yhtenäisyyttä ja kekseliäisyyttä rientäessään Ukrainan avuksi, Thom sanoo.
Kremlin harjoittama aivopesu on ollut hänen mukaansa niin tehokasta, että omien kansalaistensa silmissä Putin näyttäytyy yhä nerokkaana strategina pikemminkin kuin miehenä, joka osaa ampua itseään jalkaan.
– Vain suuri sotilaallinen tappio voi avata venäläisten massojen silmät, Thom toteaa. Niin tapahtui vuosina 1598–1613, vuonna 1917 ja viimeksi vuonna 1991, jolloin vetäytyminen Afganistanista laukaisi Neuvostoliiton romahduksen.
Lännen tuki Ukrainalle on ollut hänen mukaansa hapuilevaa, koska Venäjän sotilaallisen tappion on pelätty johtavan uuteen kaaokseen ja romahdukseen. Historian eri vaiheissa länsi on asettunut mieluummin tukemaan uutta vahvaa johtajaa kuin ottanut riskin sekasortoisesta Venäjästä. Boris Jeltsinin ylilyönneiltä ja Putinin yhä aggressiivisemmalta linjalta suljettiin silmät vakauden ja jatkuvuuden nimissä.
– Tästä mallista on päästävä eroon, jos Venäjä aikoo muuttua normaaliksi maaksi, joka keskittyy huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan toisten orjuuttamisen sijaan. Venäjän despotismin poistaminen on Euroopan turvallisuus edellytys, painottaa Thom.
