Valtioneuvoston kanslia on 23. tammikuuta päättänyt, että Suomi siirtyy käyttämään 27. tammikuuta 2024 alkaen vainojen uhrien muistopäivästä kansainvälisen käytännön mukaista nimitystä holokaustin uhrien muistopäivä. Valtioneuvoston kanslia kertoo asiasta tiedotteessa.
Valtioneuvosto linjasi eduskunnalle 31. elokuuta 2023 antamassaan tiedonannossa yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa, että vainojen uhrien muistopäivää ryhdytään viettämään kansainvälisen käytännön mukaisesti. Vainojen uhrien muistopäivä on ollut suomenkielisessä kalenterissa vuodesta 2003 alkaen. Nimenmuutos alkaa päivittyä uusiin kalentereihin sen jälkeen, kun Yliopiston almanakkatoimisto on tiedottanut muutoksesta asiakkailleen.
Holokaustin uhrien muistopäivää vietetään nykyisin useissa maissa. Erityisesti läntisessä sekä keskisessä Euroopassa päivän vietto on näkyvä poliittinen tapahtuma. Euroopan parlamentti antoi vuonna 1995 päätöslauselman yleiseurooppalaisesta käytännöstä, jonka mukaisesti jokaisessa Euroopan unionin jäsenmaassa tulee viettää 27. tammikuuta holokaustin muistopäivää. Myös Euroopan unioni käyttää päivästä nimitystä holokaustin uhrien muistopäivä.
Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous hyväksyi vuonna 2005 päätöslauselman kansainvälisen holokaustin uhrien muistopäivän (engl. International Holocaust Remembrance Day) viettämiseksi vuosittain 27. tammikuuta. Suomi äänesti päätöslauselman hyväksymisen puolesta.
Päätös nimen muuttamisesta holokaustin uhrien muistopäiväksi huomioi valtioneuvoston tiedonannon linjauksen, kansainvälisen muistopäivän nimityskäytännön sekä Euroopan parlamentin ja YK:n päätöslauselmat. Kansainvälisesti holokaustin uhrien muistopäivänä on vastustettu myös yleisemmin muukalaisvihaa ja antisemitismiä sekä muistettu eri puolilla maailmaa eri aikoina tapahtuneiden vainojen uhreja.
