Teollisuusliiton ilmoittamat uudet lakonuhat koskevat kemian perusteollisuuden, muoviteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden sopimusaloja. Uudet lakonuhat on ilmoitettu 10.-14. helmikuuta väliselle ajalle.
Lakonuhat kohdistuvat kahdeksaan kemianteollisuuden yritykseen. Lakkojen piirissä on noin 900 työntekijää.
Lakonuhat ovat jatkoa jo aiemmin ilmoitetuille lakoille kemianteollisuuden yrityksiin 27.1.–1.2. ja 3.2.–8.2. välisille ajoille.
– Välinpitämättömyys suomalaista yhteiskuntaa, vientiteollisuuden työpaikkoja ja yritysten investointeja kohtaan jatkuu. Teollisuusliitto kaivaa ennen kaikkea omaa ja jäsentensä kuoppaa aiheuttamalla vahinkoa vientiteollisuuteen, sanoo työmarkkinajohtaja Minna Etu-Seppälä Kemianteollisuus ry:stä.
– Viesti, joka työpaikoilta kuuluu on, että vastakkainasettelu tapahtuu ammattiliittojen toimesta, työpaikoilla sitä ei ole ja laajemmin lakkohaluja ei myöskään ole. SAK:n liittojen yhteisiä palkankorotustavoitteita kahdelle vuodelle ei pidetä myöskään työpaikoilla realistisena, Etu-Seppälä jatkaa.
Lakkojen takia useilla tehtailla joudutaan käynnistämään tuotannon alasajoja jo ennen varsinaisia lakkopäiviä. Lisäksi tehtaiden ylösajo saattaa kestää viikkoja. Näin vahingot ajoittuvat huomattavasti lakkopäiviä laajemmalle ajanjaksolle.
Normaalien seisokkien ulkopuoliset alas- ja ylösajot aiheuttavat myös ympäristövaikutuksia ja vaarantavat laitteiden turvallisuuden, erityisesti näin talviaikaan. Etu-Seppälän mukaan on hämmentävää, että ympäristön turvallisuus ja laitteiden hajoaminen on liitoille toissijaista. Hyvin lyhytnäköistä toimintaa.
– Työnantajapuolella on ollut neuvotteluissa koko ajan valmiudet ratkaisuun, mutta palkankorotustason täytyy olla realistinen vallitsevaan taloustilanteeseen ja alan yritysten näkymiin nähden. Jatkuvalla lakkoilulla ei palkankorotusvaraa synny, hän sanoo.
