Eduskunnan perustuslakivaliokunta tukee hallituksen esitystä rajaturvallisuuslain voimassaolon jatkamiseksi. Valiokunnan tuoreesta lausunnosta kertoi valiokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman (kok.) eduskunnassa perjantaina puoliltapäivin järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.
– Perustuslakivaliokunnan johtopäätös on, että lain voimassaololle on edelleen välttämättömiä ja pakottavia syitä Suomen täysivaltaisuuden ja kansalaisten turvallisuuden varmistamiseksi, Vestman kuvasi.
Vestmanin mukaan valiokunnalla on ollut käytössä hallituksen esityksen tietojen lisäksi salassa pidettävää tietoa uhka-arvioista ja rajaturvallisuustilanteesta. Vestman kuvasi Suomen turvallisuusympäristöä edelleen vakavaksi ja vaikeasti ennakoitavaksi. Vestman viittasi myös valiokunnan asuantuntijakuulemisiin, joiden perusteella jo lain voimassaololla voidaan arvioida olevan ennalta ehkäisevää vaikutusta.
– Viime kädessähän kyse on siitä, että Suomella, täysivaltaisella valtiolla, tulee säilyä tosiasiallinen mahdollisuus torjua vieraan valtion vihamielisiä toimia, joilla rajan yli oikeudettomasti syötettäisiin maahan ihmisjoukkoja tuntemattomin tarkoitusperin.
Perustuslakivaliokunnan mukaan ei ole estettä päättää lain voimassaolon jatkamisesta kiireellisessä menettelyssä, joka vaatisi viiden kuudesosan enemmistön eduskunnasta.
Perustuslakivaliokunnan lausunto ei ollut yksimielinen. Eriävän mielipiteen jätti kansanedustaja Johannes Yrttiaho (vas.) yhdessä Fatim Diarran (vihr.) ja Elisa Gebhardin (sd.) kanssa.
Gebhard oli yksi SDP:n kuudesta kansanedustajasta, jotka äänestivät viimeksi kyseistä lakiesitystä vastaan eduskunnassa.
– Käännytyslaki on räikeässä ristiriidassa niin perustuslain, ihmisoikeussopimusten kuin EU-oikeuden kanssa, eikä sitä olisi koskaan pitänyt voida poikkeuslakina hyväksyä. Täysin samasta syystä lain voimassaolon jatkokaan ei ole hyväksyttävä, Yrttiaho katsoo tiedotteessaan.
Hallitus esittää rajaturvallisuuslain voimassaolon jatkamista puolellatoista vuodella eli vuoden 2026 loppuun. Laki tuli voimaan 22.7.2024 ja on voimassa vuoden voimaantulosta. Siinä säädetään edellytyksistä, joilla Suomi voi päättää rajoittaa kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten vastaanottamista rajatulla alueella Suomen valtakunnanrajalla ja sen välittömässä läheisyydessä.
