Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan mietintö valtion tulevan vuoden talousarvioesityksestä valmistui keskiviikkona.
Valtiovarainvaliokunnan esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2025 on noin 89,2 miljardia euroa, joka on noin 1,3 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahatarpeen kasvua selittävät muun muassa hyvinvointialueiden rahoituksen jälkikäteistarkistus sekä indeksitarkastukset. Toisaalta menotasoa alentavat hallituksen uudistukset ja menosäästöt.
Valiokunta korostaa, että hyvinvointialueiden osuus on lähes 30 prosenttia valtion talousarviosta. Valiokunnan mukaan julkisen talouden vaikea tilanne edellyttää sopeutustoimia hyvinvointiyhteiskunnan ja sen palveluiden turvaamiseksi, ja tässä kokonaisuudessa myös hyvinvointialueilla on mietinnön mukaan keskeinen merkitys.
Valtion budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan noin 76,7 miljardia euroa, josta verotulot ovat noin 67,2 miljardia euroa. Valtion talousarvio on noin 12,5 miljardia euroa alijäämäinen, mikä katetaan ottamalla velkaa.
Valtiovarainvaliokunta on lisännyt talousarvion menoja 50 miljoonalla eurolla, joka kohdistetaan muun muassa liikenneväylien korjausvelan vähentämiseen, maanpuolustuksen ja ylipäätään kokonaisturvallisuuden vahvistamiseen, osaamiseen sekä ulkoilun ja luonnossa liikkumisen edistämiseen.
Talouskasvun viivästyminen huolestuttaa
Vuoden 2025 talousarvioesitys pohjautuu valtiovarainministeriön syyskuun ennusteeseen, jonka perusteella talouskasvun odotetaan vauhdittuvan. Bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan 1,7 prosenttia vuonna 2025.
Valiokunta on huolissaan pitkittyneestä heikosta suhdannetilanteesta ja talouskasvun viivästymisestä. Yleiseen talouskehitykseen liittyy mietinnön mukaan edelleen paljon riskejä, kuten Saksan, Euroopan ja koko maailman talouden kehittyminen, joten talouskehitys voi muodostua talousarvioesityksen pohjana olevaa ennustetta heikommaksi. Epävarmuuden keskellä valiokunta pitää hallituksen kasvutoimia ja julkisen talouden tasapainottamista aiempaakin tärkeämpinä.
Hallituksen tavoitteena on vakauttaa julkisen talouden velkasuhde vuoteen 2027 mennessä, ja hallitus on päättänyt julkista taloutta yhteensä 9 miljardilla eurolla vahvistavasta toimenpidekokonaisuudesta. Tällä kokonaisuudella arvioidaan saavutettavan valtion budjettitalouteen noin 2,5 miljardin euron säästöt ja runsaan 0,9 miljardin euron valtion verotulojen lisäykset vuonna 2025.
Valiokunta pitää perusteltuna hallituksen finanssipoliittisia tavoitteita julkisen talouden vahvistamisesta ja velkaantumiskehityksen kääntämisestä. Valiokunta yhtyy kuulemiensa asiantuntijoiden arvioon siitä, että heikonkaan talouskasvun oloissa ei ole mahdollista viivyttää sopeutustoimien toteuttamista. Lisäksi valiokunnan mukaan on tärkeää samanaikaisesti tukea kasvun liikkeelle saamista.
Valiokunta pitää hyvänä, että velkasuhteen kasvu hidastuu ja julkisyhteisöjen alijäämän arvioidaan vähitellen supistuvan talouden elpymisen ja hallituksen toimien myötävaikutuksella. Velkasuhde jatkaa kuitenkin kasvua, ja julkisen talouden alijäämä on ylittämässä hallituksen tavoitetason. Tähän vaikuttavat muun muassa vaimean talouskasvun tuottama heikko verotulojen kasvu, puolustushankinnat, ikäsidonnaisten menojen kasvu sekä velanhoitomenojen nousu. Valiokunta pitää hyvänä, että hallitus arvioi kevään 2025 puoliväliriihessä talous- ja finanssipolitiikan tavoitteiden toteutumista ja tekee tarvittaessa päätöksiä uusista toimista. Sopeutustarve jatkuu myös ylivaalikautisesti.
Valiokunta on huolissaan kasvavista valtion taloudellisista vastuista ja etenkin valtion velan ja korkokulujen noususta. Julkisen talouden tasapainottamiseen tähtäävät toimet ovat tästäkin näkökulmasta valiokunnan mukaan välttämättömiä.
Mietintöön vastalauseensa jättivät SDP:n, keskustan, vihreiden sekä vasemmistoliiton edustajat.
Eduskunnan on tarkoitus hyväksyä valtion talousarvio 20. joulukuuta.
