Lapsiin kohdistuvan hyväksikäytön ja seksuaalisen väkivallan torjuminen on ensisijaisen tärkeää, mutta EU:n niin kutsuttuun CSAM (child sexual abuse material) -asetusehdotukseen sisältyy vakavia ongelmia, katsoo eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta.
Valiokunta ei kannata EU:n puheenjohtajamaan niin sanottua tunnistamismääräystä koskevan kompromissiehdotuksen hyväksymistä.
Ehdotus tarkoittaisi laajamittaista viestinnän massavalvontaa, eli toimenpiteet kohdistuisivat kaikkeen kohteena olevien palveluiden viestintään.
– Esimerkiksi suosituissa sosiaalisen median palveluissa päivittäin lähetettyjen viestien määrä on saadun selvityksen mukaan tänä päivänä valtavan suuri, arviolta vähintään yli 200 miljardia viestiä päivässä, valiokunta toteaa lausunnossaan.
Mikäli käyttöön otetaan tekninen järjestelmä, jolla voidaan puuttua massaluonteisesti viestinnän sisältöihin, kyse on valiokunnan mukaan on erittäin merkittävästä askeleesta viestinnän luottamuksellisuuden toteutumisen kannalta.
– Asiantuntijakuulemisessa on painotettu, että tämän kaltaisen kerran käyttöönotetun teknisen järjestelmän käyttötarkoituksia voi olla sekä teknisesti että poliittisesti helpompaa laajentaa jatkossa siten, että viestinnän sisällöstä voidaan etsiä seuraavaksi jotain muunkaltaista sisältöä, valiokunta huomauttaa.
Samalla tekninen valvontajärjestelmä voisi mahdollistaa myös ulkopuolisille tahoille, esimerkiksi verkkorikollisille ja valtiollisille toimijoille, kuten kolmansien maiden tiedustelupalveluille, järjestelmän hyödyntämisen vihamielisiin tarkoituksiin.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ehdotettuun malliin sisältyisi merkittävä väärinkäytösten riski.
Valiokunta pitää sinänsä hyvänä, että ehdotuksella ei puututtaisi suoraan niin sanotun päästä päähän salauksen käyttöön viestien siirrossa tai kiellettäisi nimenomaisesti sen käyttöä. Asiantuntijakuulemisessa on kuitenkin katsottu, että ehdotus puuttua viestinnän sisältöön ennen salauksen käyttöä käytännössä kiertäisi salauksen käytön tarkoituksen.
– Perinteisen kirjemaailman näkökulmasta ehdotusta voisi verrata tilanteeseen, jossa posti velvoitettaisiin tarkastamaan kirjeiden sisältö ennen kirjekuorten sulkemista ja tarvittaessa ilmoittamaan lainvalvontaviranomaisille, jos kirjekuori sisältää laitonta sisältöä, valiokunta toteaa lausunnossaan.
Vahvaa salausta on yleensä pidetty erittäin tärkeänä viestinnän luottamuksellisuuden, sähköisen viestinnän ja sähköisten palvelujen turvallisuuden toteutumisen kannalta.
Lopulta myös valvonnan tuoma hyöty rikostutkinnalle olisi varsin rajallinen, sillä valvontaa pystyisi kiertämään.
– Ehdotus koskisi vain entuudestaan tunnettuja CSAM-kuvia tai -videoita eikä se siten puuttuisi niin sanottuun grooming-ilmiöön. Lisäksi sääntelyn soveltamisalan ulkopuolelle jäisi kokonaan niin sanotut hajautetut palvelut kuten Tor-verkko, jota käytetään yleisesti laittoman sisällön levittämiseen.
– Saadun asiantuntijaselvityksen mukaan ehdotuksessa kuvien, videoiden ja viestien tekstisisällön seassa olevien linkkien seulontaan käytettävät tekniset menetelmät ovat perusmuistiossa esille tuodusta näkemyksestä poiketen tänä päivänä vielä siinä määrin epäluotettavia, että ne eivät sovellu käytettäväksi huomattavan suurien viestimassojen seulontaan.
– Prosentuaalisesti niin sanottujen väärien hälytysten määrä kyseisen teknologian käytössä voi tuntua pieneltä, mutta seulottavien viestien valtavan suuresta määrästä johtuen myös niin sanottujen väärien hälytysten määrä olisi käytännössä huomattavan suuri. Näiden väärien hälytysten myötä kyseisten viestien lähettäjiin kohdistuisi epäily erittäin vakavista rikoksista, valiokunta jatkaa.
Valiokunta pitää lasten oikeuksien toteutumisen kannalta erittäin tärkeänä, että sääntelykokonaisuudessa päästään ratkaisuihin ennen kuin tällä hetkellä voimassa olevan EU-tason sääntelyn voimassaolo päättyy. Lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ja hyväksikäytön sekä sitä koskevan materiaalin ennaltaehkäisyyn ja näiden rikosten selvittämiseen tulee panostaa laaja-alaisesti jo olemassa olevin sekä uusin keinoin, jotka ovat kuitenkin linjassa perusoikeuksien kanssa.
Lausunto on annettu suurelle valiokunnalle, jonka on tarkoitus päättää eduskunnan kanta kokouksessaan 13. marraskuuta.