Vladimir Putinin keinot muuttaa Ukrainan sodan kulku Venäjälle edulliseksi osoittavat valkovenäläistutkija Pavel Slunkinin mukaan ehtymisen merkkejä. Kremlin ideat näyttävät hänen mukaansa nyt rajoittuvan ydinaseuhitteluun, ”likaista pommia” koskevaan omituiseen vihjailuun ja siviiliväestön terrorisointiin.
Slunkin uskoo Putinin saattavan myös elätellä yhä toiveita siitä, että Valko-Venäjän armeijan liittyminen mukaan sotatoimiin Ukrainan maaperällä voisi kääntää tilanteen hyökkääjän eduksi. Jo nyt Valko-Venäjän diktaattori Aljaksandr Lukašenka sallii venäläisjoukkojen toiminnan maansa alueella ja iskut sieltä käsin kohteisiin eri puolilla Ukrainaa.
– Lukašenka toteuttaa myös salaisia kohdennettuja liikekannallepanoja ja uutta propagandakampanjaa. Entisiä sotilaita ja eläkkeellä olevia poliiseja kutsutaan palvelukseen, Slunkin sanoo European Council on Foreign Relations -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.
Valko-Venäjän armeija ei hänen mukaansa kuitenkaan kykene kääntämään sodan kulkua Venäjän hyväksi.
– Se on ensinnäkin liian pieni, sillä sen taistelukykyisin osa on vahvuudeltaan korkeintaan 15 000 miestä. Loput ovat suunnilleen yhtä tehokkaita kuin Venäjän uusien värvättyjen rähjäinen joukko, hän toteaa.
Lisäksi Valko-Venäjän kansan suuri enemmistö vastustaa maan aktiivista osallistumista sotatoimiin. Slunkinin mukaan yli 90 prosenttia torjuu ajatuksen liittymisestä sotaan Venäjän puolella.
Myöskään amerikkalaiskenraali Mark Hertling ei näe, että Valko-Venäjän asevoimien liittyminen sotaan voisi kääntää asetelmaa Venäjän eduksi.
– Kun toimin vuosina 2011–2012 Yhdysvaltain Euroopan-joukkojen komentajana, käskin esikuntani tekemään rankingin 49 eurooppalaisesta armeijasta. Valko-Venäjä ei ollut aivan hännänhuippu, mutta viiden heikoimman joukossa kuitenkin, hän sanoo ranskalaislehti l’Expressille.
Lukašenkan armeija on hänen mukaansa huonosti koulutettu ja vielä surkeammin varusteltu kuin ne täydennysjoukot, joita Venäjä on kyennyt viime aikoina Ukrainaan lähettämään.
Vaikka etäisyys Valko-Venäjän rajalta Kiovaan on vain satakunta kilometriä, Ukrainan joukot pystyisivät vaikeuksitta torjumaan seuraavankin pohjoisesta pääkaupunkia kohti suunnatun hyökkäyksen, Hertling arvioi.
